sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Arvotaan seuraavat kärhöt

Lumitilanne on pihallamme yhä jäätävä (sananmukaisesti), eli ei toivoakaan mistään kasvavasta. Kasvimaalle ei ole kiire kitkemään vielä pitkään aikaan

Kasvimaa ei ole aidattu omien koirien takia, vaan naapureiden isojen ja kauniisti sanottuna vapaasti kasvatettujen koirien takia. Lisäjännitystä maaseutuelämän tyyliin tuo lähistöllä asuvat ja karkailevat lemmikkisiat, jotka eivät ole mitään söpöjä pikkupossuja. Samalla aita pitää hieman loitolla myös puolikesyt jänikset, joita niitäkin riittää lähes riesaksi asti.

 Myyriltä terveisiä ettei routa haittaa

 Hortensia on pakastettu vielä

Kevättä yhä odotellessa (ulkona sataa lunta...) katselin pihalta otettuja kärhökuvia. Niissäkin tuskastuttavaa on ettei lajikkeiden nimistä ole varmuutta kuin osassa. Muutamat kärhöistä on siirretty pariinkin otteeseen, osa on kuollut kesien aikana, osa ei lähtenyt kasvuun lainkaan. Jotta niiden tunnistaminen olisi mahdollisimman vaikeaa, olen nettikaupasta saanut jotain ihan muuta lajiketta kuin olin tilannut. Tai sitten maaperä on vaikuttanut hurjasti kukan väritykseen.

Muistaakseni yhtään kärhöä en ole ostanut normaalihinnalla, suurin osa on muutaman euron ostoksia. Joko edellisvuotisia jotka ovat sinnitelleet kevääseen asti puutarhamyymälöiden pihalla tai sitten loppukesästä ostettuja poistomyyntikasveja. Tai muuten vain sellaisia, jotka ovat olleet hyvin edullisia. Jos talven yli purkissa selvinneen kärhön saa eurolla tai kahdella, en alkanut tivaamaan myyjäfirman kanssa kasvin lajikkeesta jos lappu on purkin reunalta kadonnut.

Kärhöjen istuttaminen ja hoitaminen tuntuu erilaisten puutarhasivustojen ja lehtien mukaan olevan lähes aivokirurgin tarkkuutta vaativaa työtä, jossa minulta loppuisi pinna alta aikayksikön. Käytännössä istutan kärhöt niin syvään monttuun kuin jaksan kaivaa, tyrkkään hevosenlannan ja mullan ja veden pohjalle ja kärhön perään. Ja toivon parasta. Osa tykkää ja lähtee kasvuun, osa kuolee pois. Ja sitten on taas syy hankkia lisää niitä!

Jostain syystä en ole viime vuonna ottanut yhtään kuvaa valkoisista kärhöistäni, Miss Bateman viihtyy parissa paikassa ihan hyvin, mutta on "vain" valkoinen ja jäänyt kuvaamatta. Samoin kävi Guernsey Cream:lle ja Marie Boisselotille. Myös viinikärhö Purpurea Plena Elegans on näemmä jäänyt  kuvaamatta.

 Tämä voisi olla Nelly Moser tai Dr Ruppel... Tai sitten ei kumpikaan.




Błękitny anioł

Emilia Plater

Jackmannii, se perussellainen

Margaret Hunt

Ville de Lyon

The President

Ei mitään tietoa tästäkään kaunokaisesta

Tuntematon kaunokainen kesäkuun lopussa, tämän lajikkeen tiedän, mutten muista..

 Madame Julia Correvon taustalla, edessä Jackmannii aukeamassa?

5 kommenttia:

  1. Oi, tuo Emilia Plater on superkaunis! Viimeisestä kärhöstä ei ole mitään ideaa, enkä oikein tunne kärhöjä... kun siinä on vain 4 terälehteä, olisiko se joku viinikärhö? Södertälje tms?
    Miss Bateman ja Purprea Plena Elegans on molemmat mun kauneimpien kärhöjen top 5:ssä :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotain viinikärhöä minäkin epäilen, täytyy tutkia asiaa.

      Lisäsin vielä yhden, joka aiheuttaa tuskaa kun lajike on unohtunut. En voi syyttää myyjiä, vain omaa hataraa päätäni..

      Poista
    2. Selvisi: Madame Julia Correvon. Olin sitä epäillyt jo aikoinaan, mutta unohtui sittemmin.

      Poista
  2. Ihania kärhöjä sulla! Tuo tumma sinivioletti voisi olla 'Elsa Späth' ja sen alapuolella punavioletti roosa ehkä 'Piilu'? Kärhöjen värit kun vaihtelee kukan iästä riippuen, aika vaikea päätellä lajia. Minullakin on tuo kahdella nimikkeellä tunnettu 'Beleknity Aniol', nimellä 'Blue Angel'. Omista kärhöistäni kukkii valtaisimmin tuo 'Mme Julia Correvon', ihana mutta vaatimaton! Saapi nähdä, miten viime syksyn ale-ale-kärhöt ovat selvinneet talvesta, ehkä jokunen kuitenkin ;)

    VastaaPoista