perjantai 26. kesäkuuta 2015

Remonttipäivitystä ja sadeällistelyä

Lupasin remonttitilanteen selvitystä jo aiempaan päivitykseen, mutta sadeällistely (ensin sen puute, sitten sen runsaus) on taas vienyt huomiota pihalle ja pihatöihin.

Sisällä alkoi siis loppukiri remontin suhteen, Juha ja isä ovat ahkeroineet ja tulosta on tullut. Tänään saimme tiedon että uusi keittiö tulee jo reilun viikon kuluttua. Siitä tulee hieno, siis sellainen meille ja taloon sopiva. Kaunis, käytännöllinen ja valoisa. Jotenkin vaikea hahmottaa että monta vuotta odotettu asia on vihdoin toteutumassa.

Leivinuuni ja seinät vielä pohjavärissään. Kummatkin tulevat olemaan valkoisia. Tapetteja meille ei tule minnekään. Eikä tyhjää seinäpinta-alaa paljoa tule jäämäänkään.

Toisen vessan kalusteet tilasimme tänään ja teimme vahvistuksen makuuhuoneen liukuovellisesta kaapistosta.

Entinen erillinen keittiö ja olohuone tulevat olemaan yhtenäistä keittiö-ruokailutilaa. Ikkunoiden eteen tulee pitkä ruokapöytä.

Olohuoneen ovelta eteisaulaan kuvattuna. Vasemmalla vaatehuoneen ovi, edessä vasemmalla makuuhuoneen ovi ja oikealla koirien huone (kyllä, niille tulee oma huone josta on ikkunanäkymä suoraan portille). 

Pihalla kasvimaa aiheuttaa harmaita hiuksia yhä, siellä ahertaessa kuluneet lukuisat illat ja tunnit eivät näy toivotulla tavalla. Kaikki kasvaa, etenkin rikkaruohot. Niiden määrä on sateiden myötä räjähtänyt täysin, vesiheinää ja muuta rikkakasvia saisi kitkeä päivittäin ämpäritolkulla katemateriaaleista huolimatta.

Maissit ja kurkut eivät ole tykänneet viileistä päivistä ja vielä viileämmistä öistä. Onneksi on sentään satanut jotta kosteutta on riittänyt. Salaatit riehaantuivat holtittomaan kasvuun sateiden myötä, viime päivityksessä näkyi lavakauluksen toinen puoli miltei tyhjänä salaateista, piti tehdä uudelleenkylvö. Nyt ne vyöryvät jo reunan yli. Meillä syödään nyt siis salaattia ihan_joka_päivä...

Rucolaa kylvin rennolla otteella kun luulin ettei niist siemenistä kuitenkaan idä kuin muutama, joka olisi meille riittänyt. Mutta ei. Nehän iti kaikki. Rucolaa on myös ämpäritolkulla eikä Juha edes pidä siitä. Kirpat pitävät, mutta niidenkin määrä on hyvin kohtuullinen.

Koska myyrien uusin reitti kulkee perunamaan läpi suoraan kasvimaalle (! tähän muutama kirosana), on perunamaalla paljon kohtia joissa ei kasva kuin rikkaruohot (mikä yllätys...). Positiviinen yllätys oli että Agrimarketissa jaettiin siemenperunoita ilmaiseksi. Kävin siis  hakemassa säkillisen ja optimistisesti täytin "tyhjät" kohdat. Varmuuden vuoksi laitoin ensin harvinaisen pahalta haisevaa perunalannoitetta ensin. Yleensä käytän vain hevosenlantaa, kompostia ja kanankakkaa, mutta mikään niistä ei haise niin pahalle kun tuo perunoille tarkoitettu lannoite. Myyrät saavat siis sananmukaisesti haistaa kakkaa.

Samalla Agrimarket-keikalla ostin mantsuriankärhön (Clematis mandshurica) vitosella, yrttejä eurolla ja Biolanin kasvupanoksia puoleen hintaan. Paikallinen Rautia myi loput rhodot kympillä, ostin kaksi viimeistä. Niille on jo paikka valmiina, lisää pitänee hankkia kun hyvä tilaisuus tulee.

Lähestyvälle lomalle on jo ohjelmaa tiedossa kun kaksi lavakaulusta pitäisi saada pikaisesti tehtyä kasvimaalle ja viimeisetkin kasvimaan penkit siivottua rikkaruohoista jotta pääsisin laittamaan pavut ja kylvämään loput  porkkanat. Viime vuonna istutin pavut neljään kertaan ennen kuin lähtivät kunnon kasvuun. Tosin viime vuonna juhannuksena ollut halla teki hurjat tuhot. Tänä vuonna on ollut vain viileää, ei hallaa kesäkuun puolenvälin jälkeen eikä meillä edes hirvittävän märkää kuten viime vuonna.

Perennapenkeissä on muuttoa tiedossa kun isotöyhtöangervot muuttavat takapihalle metsänreunaan ja monta vuotta kärvistelleet ukonhatut ovat innostuneet kasvamaan niin, että vievät tilaa muilta. Odotettavissa on myös ritarinkannusten huisa kukinta, ainakin kasvien koosta ja nuppujen määrästä päätellen. Riemukseni tiedossa on myös mahtava liljashow lähiviikkojen kuluessa. Eikä ainuttakaan liljakukkoa ole näkynyt.

Lumipalloheisi on täydessä kukassa, ilman kirvoja. Niiden vähenemiseen auttoi varmasti vieressä olleiden vanhojen isojen pensasruusujen hävittäminen. Juhannusruusua ei tule ikävä, niin monta tulehtunutta naarmua ja pistoa siitä sain.

 

 Nelly Moser-kärhö kukassa miltei kuukauden etuajassa! Ei se ehtinyt tehdä varttakaan, kukka on juuri ja juuri köynnöstuen ensimmäisen tason korkeudella.
 

Sulkaneilikan heleä pinkki
 

 Vanha pihapioni ja Nora Barlow akileija
 

 Idänunikot kasvimaan vesisäiliöiden edessä
 

Punapäivänkakkara eli punapietaryrtti hehkuu vihreyden keskellä
 

 Laukka Mount Everest
 

Kaksi kesää mietti, kolmantena kukki. Lehtosinilatva.

Lähes jokakertainen kuva-arvoitus, tällä kertaa tarhakurjenmiekasta, jonka ostin kolme vuotta siten. Ei mitään merkintää mikä se on, ehdotan ahkeran googlaamisen tuloksena Sans Souci:a.
 

 Sipeariankurjenmiekat aloittivat myös kukinnan, heti saksankurjenmiekkojen jälkeen.
 

Keltakurjenmiekka tykkää kosteista keleistä ja märästä maasta.
 

Toinen kuva-arvoitus: mikä kuunlilja pinnistelee perennapenkissä?
 

 Sateisten päivien illat ovat olleet kauniita ja tulihan se viime kirjoituksessani kaipaama sumuiltakin.
 



4 kommenttia:

  1. Kaunista valkoista ja valoisuutta! Tapetittomuus on hyvä valinta koiraperheessä. Meilläkin vaihtui makuuhuoneesta yksi tapetillinen seinä maalatuksi ja toiset seuraavat perässä jossain vaiheessa. Maalatun seinän puhtaana pitäminen on paljon helpompaa ja on ihan tyylikkään näköistä.

    Upeita nuo maisemakuvasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Meille ei tule jäämään isoja pintoja seinäpinta-alaa kun remontti valmistuu, senkin takia tapetittomuus on hyvä vaihtoehto.

      Poista
  2. Missä ihmeessä teillä kasvaa keltakurjenmiekkaa? Meillä se kasvaa tontin päässä olevassa ojassa, mutta teillä ei niin kosteaa paikkaa taida olla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tontin kosteimmassa kohdassa, eli talon päädyssä vesipostin vieressä :)
      Tein niille kasvupaikan jossa alla on kangasta ja päällä turvemultaa joka oikein imee kosteutta.

      Poista