sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Mielenhallintaa

Puutarhatyö jos mikä kasvattaa luonnetta. Ja hauiksia. Ja välillä verenpainetta.

Maanantaina oli illalla  +10 C, mahtava keli tehdä pihatöitä ja vihellellen tyhjennellä ruukkuja. Valitettavasti aika ei riittänyt kuin muutaman ison ruukun tyhjennykseen ja kukkasipuleiden istutukseen. Yöksi luvattiin kylmää, joten laitoin harsot salaateille ja varmuuden vuoksi keräsin loput tomaatit pois. Laitoin varastossa olleille liljoille ja muille kukkasipuleille peitot päälle. Autotallissa oli peräkärryllinen lähiviljelijältä ostettua perunaa, jätin ne huoleti sinne. Porkkanat ja punajuuret jäivät vielä nostamatta, tuumin ettei yksittäinen hallayö niitä tuhoa.

Aamulla oli -8 C. Kuten myös seuraavana aamuna. Torstaina ja perjantaina aamulla "vain" -6 C. Varastossa meni pakkasen puolelle. Kuistilla oli nollassa, kuten autotallissakin.

Mikä onni että naapurit eivät ole ihan lähellä, sillä jonkun korvia olisi saattanut kirosanavuodatukseni poltella. Sitä tuli paljon.

Liljoista paleltui osa, varastossa meni pakkasen puolelle. Salaatit ovat sangen rapsakkaita.Vesiastiat ovat jäässä eivätkä sula edes päivällä. Autotalliin kiikutin mattoja perunoiden päälle. Ruukut ovat umpijäässä. Ihan kaikki.

Eilen kaadoin sananmukaisesti saavitolkulla vettä osalle ruukuista jotta saisin niitä tyhjennettyä. Yksi iso ruukku halkesi, osan sain tyhjäksi ja loput odottavat lämpimämpiä kelejä. Joita ei ole tiedossa seuraavaan kahteen viikkoon, ainakaan. Tontillemme paistaa aurinko suoraan seuraavan kerran toukokuussa, joten aurinkokaan ei ruukkuja enää sulata tänä syksynä.

Kovasti olen yrittänyt etsiä sisäistä mielenrauhaa ja ajatusten hallintaa asialle jolle ei voi mitään. Sääilmiölle siis. Mutta tiukkaa se tekee. Toisaalta kuten ystäväni totesi: "Mikä loistava syy shoppailla keväällä uudet daaliat, liljat ja gladiolukset!". Niin, ei mikään hullumpi ajatus....

Sen verran kävin jo shoppailemassa että viimeinenkin terijoen salava pellon ja pihan rajalle on hankittu ja istutettu (maa oli vain pinnasta jäässä), samoin syyshortensia Grandifloran (Agrimarketissa vain 3 euroa!),  yhden esikon ja tuoksukurjenpolven ostin myös (kummatkaan eivät kelpaa myyrille) ja laukkoja hankin lisää. Kukkapenkit ovat jo nyt täynnä myyriä (sananmukaisesti, niitä kulkee myös kukkapenkkien päällä keskellä päivää), saati mikä on tuhotilanne keväällä! Istutin siis lisää laukkoja koska ne eivät myyrille kelpaa. Liljoille tekemäni neliskanttiset verkot ovat vajonneet onkaloiden päällä liian syvälle ja myyrät ovat tuhonneet lisää liljoja, luultavasti kevääseen mennessä kaikki etupihan yli sata liljaa ovat hävinneet. Vain rullamuotoisissa korkeissa häkeissä olevat liljat säästynevät, toivon ainakin.

Myyrätuhoja tutkiessani tuumasin että Vaarintorpan Pirkolta saamani erilaisten akileijojen siemenet tulevat tarpeeseen. Niistä siis iso kiitos Pirkolle! (Kasveista ei saa kiittää uskomuksen mukaan, mutta siemenistä varmaan voi?) Akileijat kärsivät kyllä myyrien onkaloiden aiheuttamasta kuivuudesta, mutta ovat yllättävän sitkeitä ja viihtyvät kohtuullisesti etupihan kukkapenkeissä.

Tämän kesän säästä voi todeta vain että olipas karmea. Keväällä viimeiset lumet sulivat pihalta vapun aikaan, hellepäiviä oli koko kesän aikana kolme (!), heinä-elokuun vaihteessa oli 14,6 C lämmintä ja lokakuun alussa tuli pakkanen. Mutta tuskin kukaan tai mikään on niin optimisti kuin puutarhuri, joka kaivaa jo ensi vuoden kalenterin esiin ja miettii mikä olisi keväällä paras ajankohta pitää lomaa (kylvöjen ja istutusten kannalta). Myös puutarhamessujen ostoslistaa voisi suunnitella jo nyt, kun vielä on (katkerassa) muistissa mitä kaikkea pitää ensi kesäksi hankkia...

Kukkakuvia ei nyt pahemmin ole, nuo alla olevat kuvat on otettu edellisellä viikolla ennen pakkasia. Nyt piha on masentava näky mustiksi paleltuneiden kukkien keskellä. Harmittaa kun syyshortensioiden kukinta jäi kuvaamatta. Lämmin syyskuu sai kuvittelemaan että aikaa on niiden kuvaamiseen ja nyt ne ovat ruskeita käppyröitä joiden suuntaan ei kameraa kannata näyttääkään.

Jaloauringonkukka "Lemon Queen" ei ehtinyt avata kaikkia nuppuja.


Syysvuokko, joka on kuulemma liian hanakka leviämään. Meillä se jää auttamatta tarha-alpin ja suopayrtin varjoon, sananmukaisesti.

Lyhtykoiso ei ehtinyt saada hehkuvaa väriään täysin esille.

Terveisiä myyriltä. Tuo marja-aronia ei ole pieni pensas ja isomman myyräkeon korkeus on noin 35 cm. Vastaavia "pikku kekoja" on pihalla monta. Puhumattakaan onkaloiden määrästä.

 Auringonlasku värjäsi pilviä syyskuun lopussa.

Vaarin torpan Pirkolta sain puutarhablogihaasteen, johon palaan seuraavaksi. Pitänee typistää vastauksia etten kirjoita saman tien romaania!

4 kommenttia:

  1. Voi hitsi mikä kesä! Täällä ei ole ollut ollenkaan noin ikävää, mutta nyt on niin kuivaa, että tän syksyn istutukseni on osittain kuivia korppuja (siis olivat jo ennen pakkasia). Sadetta on viimein näillä näkymillä tulossa ensi viikon torstaina!
    Muistaakseni täällä alkoi kevät helmikuussa, kun lumikellot aloittivat, kevät taisikin sitten jatkua kesäkuulle, kun oli niin viileää. Puutarhani ei ole koskaan ollut niin kaunis heinäkuussa kuin tänä vuonna, kun satoi säännöllisesti. Se oli kiva puoli. Sitten alkoikin kuivuus...
    Kamalia nuo myyrätuhot, ja toivottavasti saat vielä hommat tehtyä ja kasvit suojattua! Tänne on luvattu noin +7 asteen yölämpötilojakin, miten siellä voi olla noin kylmää luvassa? Viime yö mentiin jo plussan puolella, tosin +1 vain.
    Tuo Lemon Queen on niin kaunis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on myös kuivaa, mutta se on ihan normaalia täällä. Kesä oli poikkeuksellisen kostea ja siksi meillä oli etanoita (siis niitä normikokoisia, ei mitään tappajaversioita) ennätysmäärä. Yleensä niitä ei kuivuuden takia meillä näy.

      Foreca lupaili meille + 8 C päivälämpötiloja ja yöksi nollaan seuraavaksi kymmeneksi vuorokaudeksi, eli käytännössä yöpakkaset jatkuvat. Meillä on aina hieman kylmempää mitä virallisissa ennustuksissa on. Se hyvä puoli meidän tontissa on, että maa on hiesua joka ei hevillä jäädy ja sulaa keväällä nopeasti. Se on siis kaivuukunnossa pitkälle syksyyn, joten tulppaaneita voi yleensä istuttaa vielä marras-joulukuun vaihteessa :)

      Poista
  2. Harmillisia nuo myyrät ja etanat. Minun täytyy tunnustaa, että meillä ei niistä ole ollut suurta harmia. Metsähiiretkin ovat olleet näkymättömissä. Jänikset ja peurat napsivat punajuurten naatteja, mutta siitähän ei ollut haittaa!

    Pari päivää poissa puutarhan ääreltä on paras lääke mielenrauhaan - ainakin hetkeksi! Onnea kamppailuusi luonnonvoimia vastaan!

    VastaaPoista
  3. Lyhtykoiso on noissa vaatimattomissakn väreissä kaunis.

    VastaaPoista