sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Tämän vuoden viimeiset istutukset?

Viime viikonloppuna talvi teki koeiskun Hämeeseenkin, mutta luovutti parin lumisen ja -10 C pakkasyön jälkeen. Maisema muuttui kertasateella valoisaksi ja täysikuun valossa kimmeltäväksi, kunnes palattiin taas sateeseen ja pimeään.

Sade ei kyllä haittaa luonnon puolesta, maa on yhä yllättävän kuiva. Huomasin sen eilen kun istutin Agrimarketin jakamat ilmaiset kukkasipulit (kaksi kassillista, hieman yli 600 sipulia) maahan. Vain pinnalta oli maa kunnolla kostea, mutta kun rouhaisin lapiolla syvemmältä (lue: kaivoin myyrien onkaloita auki ja viljelin niihin narsisseja ja tupakantumppeja), ei nyt sentään maa pöllynnyt, mutta ei se märkä ollut.

Ilmastonmuutoksesta pitäisi olla oikeasti huolissaan, sillä tuskin on normaalia nostaa syöntikelpoista perunaa marraskuun lopussa. Osa oli myyrien jäljiltä hampaanjälkiä täynnä, osa oli paleltunut ja osa muuten huonoja, mutta oli siellä reilusti syöntikelpoisiakin. Koirille olen nostanut porkkanaa kasvimaalta, ovat napakoita ja näemmä maukkaitakin kun mummokoira ja Fiona rouskuttavat niitä tyytyväisenä.

Kukkapenkeissä mellastavat myyrät ja etanat, jälkimmäisiin tehoaa etikkasuihke hyvin, mutta myyriä ei hengiltä saa. Jokseenkin verenpainetta nostattavaa kun töistä tullessa pihalla vipeltää myyrä suunnilleen minua morjestaen. Myyriä on niin paljon että niitä näkee keskellä päivää touhuamassa kukkapenkeissä tai juoksemassa talon läheisyydessä.

Agrimarketin jakamissa kukkasipuleissa oli mukana myös napolinlaukkaa, ihan uusi tuttavuus minulle. Niitä sipuleita oli toista sataa, joten lykkäsin niitä narsissien, hyasinttien ja muiden laukkojen kanssa myyrien kulkureiteille. Muut kukkasipulit laitoin turvallisimmille paikoille.

Rautia myi pari viikkoa sitten loput pensaat ja puut erittäin edullisesti, harmitti kun puut olivat kuitenkin jo pistetty palasiksi ja kompostiin. Euron pensaita oli vielä jäljellä, joten mukaan lähti perunapenkkiin valeeseen kevättä odottamaan kaksi purppuraheisiangervo "Diablo"a, kaksi loistojasmike "Tähtisilmä"ä, yksi iso lumipalloheisi "Pohjanneito" ja yksi marjatuomipihlaja. Kaupan päälle sain kasan köynnöksiä, jotka saattavat olla yksivuotisia eli kompostikamaa (ei tietoa mitä ne ovat) ja kaksi päivänlilja "Stella D´Oro"a.

Nyt on koko talvi aikaa miettiä mikä on pensaiden lopullinen sijoitus pihalla, jahka ne selviävät talvesta perunamaalla. Luulen että jos ne selviävät, on keväällä tiedossa taas dominopalikka-ilmiö: "Kun mä siirrän tän tuohon, niin toi siirtyy tonne ja sit se siirretään... ööö.... jonnekin?".

Koska mikään ei ole pysyvää paitsi muutos, päätin että luovumme perunamaasta ja sen tilalle (sitten joskus) tulee grillikatos. Tai pelkkä nurmikko. Masokismillakin on rajansa, aika ja voimat eivät riitä kaikkeen. Kun varsinaista kasvimaatakin on miltei 300 neliötä, niin sinne mahtuu perunaa sen verran kun kesällä tarvitsemme. Vastapäätä taloa on perunapeltoja hehtaarikaupalla joiden viljelijöiltä voimme ostaa sananmukaisesti perunaa suoraan maasta.

Ruukut on pesty (olipas ikävä huomata että jättikokoisten törkykalliiden valkoisten ulkoruukkujen valkoisuus on sananmukaisesti rapistuvaa...), kaikki mahdollinen istutettu (toivottavasti? ehkä?), tavarat siirretty pestyinä ulkovarastoon, perennat on leikattu alas ja olen jopa kitkenyt viime aikoina kukkapenkkejä. Nyt voisi tulla talvi.

Esikko pohtii kukkimista.

Pioni on sitä mieltä että nyt on kevät.
 

 Valkoinen malva oli reilu viikko sitten täynnä nuppuja.

Pieni osa etupihan myyräkasoista ja mustavalkoiset puutarha-apulaiset (lenkiltä tulossa, heijastinliivit päällä kun on hirvenmetsästysaika enkä luota paikalliseen jahtiporukkaan...)

Myyrien kiusaksi etupihan perennapenkeissä on 12 ämpärillistä tulppaaninsipuleita maassa, kuvassa näkyy myös liljoille tehty verkkoviritelmä.

Ilman suojaa ei ole toivoakaan että yksikään tulppaani olisi tallella keväällä.

maanantai 9. marraskuuta 2015

Remontti etenee

Kolmen ja puolen vuoden jälkeen alkaa talon remontti lähestyä tilaa, jossa voidaan jo kysellä että missä ne kaikki meidän aikoinaan pakkaamat tavarat ja huonekalut olivatkaan...

Kaikkea aikaa ei Juha ole taloremonttia tehnyt, sitä on kulunut tontin raivaamiseen, piha-alueiden muokkaamiseen, mökin laajennukseen ja muutamaan muuttoon tässä välissä. Kaiken kaikkiaan olemme itse muuttaneet väliaikaisesti tänä aikana viisi kertaa (joista kaksi talon sisällä kun taloa on remontoitu päästä päähän), lisäksi vanhempiemme muutot päälle.

On siis juhlaa että jonkin ajan kuluttua voi pitää tavarat ja huonekalut yhdessä paikassa ilman että puolen vuoden välein niitä pitää siirtää.

Makuuhuone alkaa olla viimeistelyä vailla valmis, päästään nukkumaan työhuoneesta kunnon makuuhuoneeseen. Keittiö valmistunee jouluksi, vielä puuttuu mm. välitilan laatat (kunhan ehdittäisiin valitsemaan ne!).  Huonekalujen paikkaa ollaan pohdittu jo koirien huoneeseen ja talon toiseen osaan jossa olemme asuneet sen ajan kun talon toinen puoli on ollut remontissa.

Olemmeko tyytyväisiä? Kyllä! Ihan ei mennyt kaikki suunnitelmien mukaan, mutta Juhan ja isän remonttityöstä olen ylpeä. Talo on meidän näköisemme ja oloisemme ja meille viihtyisäksi tehty. 

Pesutilat, sauna (sitä on ollut ikävä!) ja toinen vessa valmistunevat talven aikana. Jos sitten huokaisisi tämän projektin osalta. Toisaalta: kuisteille pitää tehdä pintaremontti myös (onneksi vain pintasilaus) ja kaikkea muutakin on suunnitteilla...

Ruokailutilan lamppupari on 60-luvulta, toinen on äitini ja sille löysin parin Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen kirpputorilta. Aikamoinen sattuma, missään muualla en ole tuollaisia lamppuja nähnyt. 

Ruokailutilaan tulee vielä vanha lipasto ja astiavitriini jotka ovat olleet väliaikaisesti talon toisen päädyn olohuoneessa.

Keittiön kaapeista puuttuu vetimet, liesituulettimen suojus on vielä viimeistelemättä ja osa keittiön koneista vielä asentamatta.

Takkahuoneesta "pikkuolkkarista" ruokailutilaan päin
 

 Makuuhuoneen kaapiston asennus on loppusilausta vailla

Takkahuoneen sohva ei ole uusi, mutta on uuden veroinen. Siihen tulee harmaa päällinen, kolmen koiraa ja sohva ei ole hyvä yhdistelmä ilman suojapeittoa.

maanantai 2. marraskuuta 2015

Suunnitelmia ensi kesäksi ja remonttipäivitystä

Vaikka pihatyöt ovat vielä(kin) kesken tältä vuodelta (=lunta ja pakkasta vasta loppiaisen jälkeen, kiitos!), niin ensi kesäksi on jo rutkasti suunnitelmia pihan osalta. Kaikista suurimmat pihaan liittyvät työt ovat onneksi tehty muutaman viime vuoden aikana (alkaen takapihan metsän muuttamisesta piha-alueeksi), mutta uutta rakennettavaa ja muokattavaa riittää vielä muutamaksi vuodeksi.

Jos sitten olisi vain ylläpitotöitä? Hmm. Meidät tuntien ei.

Pakko laittaa ensimmäiseksi kuvaksi väriä marraskuun pimeyteen: Puutarha ja Hellan Ullalta saadun minikurpitsan Buffy Ball:n upea kukka. 
 

Kasvimaa vei ajan, voimat ja hermot viime kesänä. Työmäärä oli todella iso eikä kylmä kesä parantanut motivaatiota. Rikkaruohojen määrä oli hervoton eikä penkkien väliin kalliilla ostamani katesuojat kauaa vesiheinää estäneet.

Olin jo ostanut muutamia lavakauluksia edelliskesänä hankkimieni lisäksi, mutten ehtinyt krooniselta kitkemisurakalta niitä laittamaan kasvimaalle. Juha keksi paremman idean: koko kasvimaa lavoillle, isoille sellaisille. Projektin piti alkaa jo tänä syksynä, mutta kaikkeen ei aika riittänyt. Ensi kesänä aloitetaan ja tehdään se vähän kerrallaan. Lankkua kun kuluu parisataa metriä ja multaa niin monta kuutiota ettei ihan nopeasta (eikä kovin edullisesta) projektista ole kyse.

Jotkut sentään kasvoivat hyvin kasvimaalla eivätkä ihan tukahtuneet vesiheinään tai kärsineet kylmästä kesästä.
Fenkolia hölväsin iloisesti suoraan siemenpussista ja ihan jokainen siemen taisi itää..

Nuo pienikukkaiset samettikukat ostin taimina Porkkalan kartanon puutarhamyymälästä, niitä pitää hankkia ensi kesänä lisää. Ne kukkivat kauniisti koko kesän eivätkä riehaantuneet rehottamaan tolkuttomasti kuten siemenistä kylvämän muut samettikukat. Sipulien ja porkkanoiden vieressä hätistivät (toivottavasti) tuhohyönteisiä pois tuoksullaan. Ainakin sipulit olivat priimaa tänäkin vuonna.



Koska perunamaa oli lähes yhtä työläs kuin kasvimaa eikä satoa tullut kuin saman verran mitä sinne siemenperunaa laitoin, siirtyvät perunatkin kasvatettavaksi lavakauluksiin ensi kesänä. Epäilen nihkeän sadon syyksi myyrien vierailujen lisäksi "kulunutta" maata, eli samassa paikassa on viljelty perunaa jo vuosia. Kokeilen onneani ja laitan sinne sipulia ja maissia ensi kesäksi. Ja rutkasti lannoitetta (kompostia ja hevosenlantaa) varmuuden vuoksi.
 

Maissit ostan taas taimina ja niitä pitää olla monta! Nuo neljä viime keväänä ostamaani taimea kasvoivat kylmästä kesästä huolimatta hyvin, tekivät loppukesästä monta tähkää (tosin vain osassa oli syötävää) ja syksyllä kypsynyt  maissi oli joltain ihan muulta planeetalta kuin kaupasta ostetut. Ne olivat niin makeita että korvasivat karkit ja ne kannatti mieluummin syödä jopa raakana. Uskomattoman hyviä!

Kasvimaan lisäksi muokkausta on tiedossa myös talon päädyn perennapenkille, josta myyrät ovat kuluttaneet onkaloiden uumeniin mullat ja jonne on päässyt heinä leviämään tolkuttomasti. Jos en ensi kesänä sitä kitke, ei siellä mitään muuta heinän lisäksi tule enää kasvamaan. Koko kuvassa näkyvä penkin keskiosa pitää nostaa ylös, tunkea jotain pahalta haisevaa myyrien koloihin, kitkeä heinien juuret pois ja istuttaa sitten perennat takaisin.

Huvimaja pitää kunnostaa ensi kesänä myös. Kuvassa sen takaa nousee täysikuu viime heinäkuussa.

Tämä urakka on jo osittain tehty:  Takapihan kohopenkistä siirsin kaikki nauhukset ja kultapallon penkin taakse kuusien alle. Joko ensi tai seuraavana vuonna kaadetaan nuo kuuset ja yksi koivu niiden takaa. Tulee taas lisää valoa pihaan ja vettä perennapenkille, sillä kuusen tiheät oksat suojaavat liiankin hyvin.

Tästäkin on jo osa tehty: kuvan oikeassa yläkulmassa olevat koivut on kaadettu ja tilalla on nurmikkoa. Metsänreunasta kaatuu vielä Juhan ja isän toimesta muutama koivu ensi talvena. Ne ovat upean näköisiä, mutta vievät kaiken ravinnon ja veden lähellä kasvavilta kasveilta. Koivuja jää tontille ja pihan reunalle vielä, ihan kaikista ei haluta eroon.

Sisällä remontti etenee Juhan ja isän toimesta hyvää vauhtia, jouluksi päästään "uuteen kotiin" eli saadaan koko talo käyttöön. Koirien huone (juu,niillä on oma tila) valmistui ensimmäisenä (asiat tärkeysjärjestykseen :), keittiö alkaa hahmottua, makuuhuone on miltei valmis, varastohuone ja eteinen samoin. Takkahuoneesta puuttuu enää viimeistely (ja huonekalut). Toinen pesuhuone, kodinhoitohuone, toinen vessa ja sauna ovat talven projekteja, sitten alkaisi olla valmista.

Vielä on paljon tehtävää ennen kuin voidaan huokaista, kuten kaikkien tavaroiden ja huonekalujen paikoilleen laitto. On niitä viime vuosina siirreltykin, pelkästään talon sisällä ollaan "muutettu" jo kolme kertaa.

Keittiötä, kuvasta puuttuu oikealla oleva leivinuuni.

Ainoa uusi huonekalu joka on hankittu: kotimainen ruokapöytä ja tuolit. Kaikki muu on vanhaa, osa todella vanhaa (ja moneen kertaan kierrätettyä).

Tulee olemaan outoa sitten kun kaikki on valmista sisällä. Kun kaikki on sitten lopullisesti paikoillaan eikä tarvitse miettiä mihin tämän ja tämän pakkaan. Viime vuosina kun suurin osa vaatteista on ollut pakattuna jossain muualla, huonekaluja ja tavaroita on ollut väliaikaisvarastoissa eri paikoissa ja osaa tavaroista ei olla nähty vuosiin. Ei niitä ole kyllä kauheasti kaivattukaan...