sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Mahtavat miekkaliljat

Loppukesän huumaa ovat daaliat ja gladiolukset, molemmat upeita ja näyttäviä kukkia ja molemmat ovat hyvin nirsoja selviämään talven yli kellarissa.

Viime kesä ei ollut tarhamiekkaliljoille(kaan) hyvä, tulevalle kesälle ei taida säilyä ainoakaan viime kesän sipuleista. Viime kesänä moni edelliskesän gladiolus kukki uudelleen kun sipulit olivat silloin isoja ja kestäviä ja säilyivät ihmeen hyvin kosteassa kellarissa talven. Syksyllä tuli ensimmäinen halla (ts. pakkaset) niin kirpakkoina ja yllättäen että osa gladioluksien sipuleista jäätyi ruukkuihin. Keväällä pitänee ostaa sitten tarpeeksi sipuleita jotta kukinta olisi riittävän runsas.

Tällä kolmosvyöhykkeellä gladiolusten esikasvatus tai ruukkukasvatus on miltei välttämätöntä, ainakin jos haluaa nähdä kukintaa kauemmin kuin kolme päivää ennen ensimmäisiä hallaöitä. Maahan en niitä juuri laita, ilman esikasvatusta ne kukkivat liian myöhään ja jos esikasvatetut laitan maahan, niin eivät välttämättä kuki lainkaan. Olen huomannut että tarhamiekkaliljat eivät oikein pidä siirtelystä. Parhaiten ne kukkivat ruukuissa, etenkin jos niitä ei siirretä enää ruukusta mihinkään. Laitan sipulit isoon ruukkuun joka on sisällä pitkälle kevääseen, sitten ruukku/ruukut siirtyvät ulkokuistille ja hallanvaaran jälkeen ulos.
Terassin isoihin kiinteisiin ruukkuihin laitan sipulit toukokuun loppupuolella, jossa ne kukkivat hyvin, mutta valitettavan myöhään.

Oma show on kukkien tukeminen:  joka kesä siihen meinaa mennä hermot, mutta joka kesä sen teen aina uudelleen. Katkenneet kukkavarret laitan maljakkoon, muuten en sisälle tuo leikkokukkia. Upean kukinnan lisäksi gladiolukset ovat etanavapaita (ainakin meillä), liljakukkovapaita (en ole koskaan kuullut liljakukoista gladioluksissa) ja niiden värivaihtoehdot ovat huikeita! Sitten kun malttaisin/jaksaisin/keskittyisin värisommitteluun ja sipuleiden loogiseen sijoitteluun, olisi loppukesän väritivoli vieläkin upeampi. Toistaiseksi jatketaan siis "Tää jää nyt tähän."-antisuunnittelulla.

Princess Margareth Rose aloitti gladiolusten kukinnan viime kesänä. Se oli ruukussa esikasvatettu. Kuva on otettu 12.8.

 Loppukesästä ja alkusyksystä kukissa on ruuhkaa. Kuvattu 25.8.2015
 

 Pörröiset ahterit näkyvät kukkien uumenista :)

Tämä on niitä toissavuotisia jonka sipuli säilyi kellarissa hyvin edellistalven.

Tämä on Lidl:stä ostettu. Piti olla myös tarhamiekkalilja, mutta varsi on liian ohut ja lehdetkin erilaiset. 

 Hempeää lilaa 25.8.2015 (ei hajuakaan minkä niminen, on puutarhamyymälän kilon kimppapussin sipuleista)

Niiden nuputkin ovat niin kauniit!


 

 

 Ehdoton suosikkini. Pitäisi olla Black Jack, mutta tämä on kyllä tummempi. Näyttää aivan tummalta sametilta. Kuvattu 20.8.2015
 

 

 Hempeää pinkkiä 16.9.2015
 

26.8.2015
 

Häikäisevän oranssinpunainen, kuvattu 20.8.2015

 Pinkki rykelmä 10.9.2015

 Tyylikäs valkoinen, kukki viimeisenä viime kesänä. Kuvattu 10.9.2015

6 kommenttia:

  1. Upeita! Tuo Lidlin laji näyttää tuoksumiekkaliljalta.
    Haaveilen vihreäkukkaisesta, mutta pelkään, että peurat syövät näitäkin, kun kaikki muutkin komeat sipulikukat päätyvät niiden turpaan :-/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin, tuoksumiekkaliljahan se on! En ole tietoisesti sitä ostanut kun en ole sitä aiempina vuosina saanut meillä kukkimaan. Onnellinen erehdys siis :)

      Poista
  2. Upea sarja gladioluksia! Nykyisin en ole enää rohjennut niitä edes yrittää ja tuo tukeminen on aina ollut minulle vastentahtoista. Voisiko viereen istuttaa jotakin tukikasvia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tajusin kuvia pienentäessäni että olin kuvannut niitä viime kesänä vain vähän, kukkia olisi ollut paljon enemmän kuvattavaksi. Loppukesästä alkoi siis kamerasormi jo hyytyä :)

      Meillä on ollut terassin ruukuissa daalioita ja gladioluksia yhdessä, gladiolukset ovat saaneet hieman tukea korkeista daalioista. Mutta pelloilta puhaltava lähes jatkuva tuuli katkoo kummankin varsia herkästi, joten lisätuenta on ollut pakollista. Onnistuisikohan maassa kasvatettuna gladiolukset ja ritarinkannukset yhdessä? Ritarinkannuksilla on yllättävän kestävä varsi, harvoin katkeavat tuulessa (ainakaan meillä).

      Poista
  3. Kauniita värejä, osa hempeitä, osa dramaattisia. Naapurini kasvattaa joka vuosi kasvilavalla gladioluksia. Hän taitaa istuttaa niitä ihan vaan saadakseen mahtavia leikkokukkia. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vein enolleni pari vuotta sitten 70-vuotisjuhliin sylillisen gladioluksia, oli aika upea kimppu!

      Kevätmessuilta pitää ostaa (myös) gladioluksia, jos löytyisi jotain mitä ei ole vielä meidän pihassa tai ruukuissa ollut....

      Poista