perjantai 10. kesäkuuta 2016

Ei vieläkään tulppaanipäivitystä

Koska puutarhurin pitää paapattaa muiden kiukkuisten puutarhureiden tavoin säästä.

Tätä kirjoittaessani halla hiipii pelloilta ja päivälämpötila on ollut sama kuin jouluaattona. Ollaan sentään hyvää matkaa kesäkuuta menossa. Kasvimaan laidalle istutetuista marjatuomipihlajista ja syreeneista ei valitettavasti ole vielä muutamaan vuoteen apua tuulen ja kylmän taltuttamisessa, vaan kasvimaa on kärsinyt kylmästä tuulesta (joka repi hallaharsotkin) sekä näistä käsittämättömän kylmistä alkukesän öistä.

Touko-kesäkuu on lähes hysteerisen kiireistä aikaa sekä puutarha- että koiraharrastuspuolella. Kun mökilläkin on kaikenlaista tehtävää ja töissäkin on ollut kiire, on kaaospaketti valmis. Itkuporaraivarit eivät ole olleet kaukana kun sormet kohmeessa olen repinyt rikkaruohoja kasvimaalta iltamyöhää myöten. Lohduttaudun että vuosi vuodelta sekin helpottuu kun saadaan kasvimaalle lisää lavoja. Tänä vuonna ehdimme tehdä kaksi isoa lavaa, ensi vuonna kaksi lisää, seuraavana sitten toivottavasti loput.

Kaksi lavaa per vuosi sen takia että lavat ovat toista metriä leveitä ja miltei viisi metriä pitkiä, korkeutta on nelisenkymmentä senttimetriä. Niihin meni tuhat (!) litraa multaa per lava, lisäksi kottikärrykaupalla soraa ja kompostia sekä lähes tuhat litraa kuivaa palanutta hevosenlantaa. Ei ihan halvin eikä nopein ratkaisu, siksi vain pari lavaa per kesä..

Entinen perunamaa on jäänyt pois käytöstä, ei riittänyt aika sen kitkemiseen ja kun satoa tuli saman verran kun olin sinne siemenperunoita lykännyt, ei hommassa ollut enää tolkkua. Perunamäärä siis pieneni ja siirsin ne tänä vuonna  kasvimaalle. Siinä(kin) projektissa meni sen verran aikaa että maissit jäivät vielä istuttamatta. Mikä onni, sillä ne olisivat hallojen myötä olleet mennyttä. Nyt maissit viihtyvät kuistilla niin kauan kunnes yöt lämpenevät. Toivottavasti ennen elokuuta.

Aikapulan takia kuistilla odottivat myös kesäkurpitsat ja keräkaalien taimet. Onneksi, sillä menneitä ne olisivat viime päivien säiden takia olleet kasvimaalla.

Yksittäiset tomaattiruukut ja pienempi paprika ovat maissien ja kesäkukkien kanssa myös kuistilla (siellä on aika ahdasta jo..), mutta iso paprikaruukku ja iso tomaattiastia ovat niin painavia ettei niitä siirrellä. Vaikka molemmat ovat kaksinkertaisen hallaharson sisällä päivin öin, on paprika suivaantunut kylmistä tuulista ja öistä niin että pohtii ennenaikaista kuolemaa, samoin kuin kasvimaalla lavalla olleet avomaan kurkut. Sen sijaan lehtikaali ei ole kylmästä moksiskaan.

Ihmettelin salaattien huonoa itämistä kunnes huomasin naakkojen viihtyvän kasvimaalla. Sen jälkeen salaatit siirtyivät hallaharson alle ja jätin osan hallaharsoista tietoisesti lepattamaan tuulessa. En yhtään ihmettele kasvihuoneiden suosiota. Olen ollut sitä mieltä että ilmankin pärjään, mutta kun Juha otti asian puheeksi, olin innolla mukana. Ensi kesäksi sitä ei varmaan ehditä tehdä, mutta heti kunhan kiireisimmät projektit ovat ohi.

Perennat ovat selvinneet viime päivien kylmästä ihmeen hyvin. Kuten myös rikkaruohot. Vesiheinä on suorastaan riemastunut, samoin juolavehnä.

Muutamat hellepäivät saivat kukat vauhtiin ja liljoilla meni kasvu sekaisin. Osa liljoista teki ennen vartta nuput (!) ja pihan kolmestasadasta liljasta vain vanhimmat ovat ns. normaalikasvussa, muut ovat joko kasvaneet hyvin, hyvin hitaasti tai liian nopeasti (ovat nupulla jo). Liljojen kukintaa on siis tiedossa pitkin kesää.

Talven jäljiltä kuolinilmoituksiin lisään pihalta vielä valkoisen malvan, harmaakäenkaalin, mäkimeiramin (!), tarha-alpin (!), syysvuokot ja koiranhampaat. Kuolleeksi julistamistani seppelvarvuista osa on lähtenyt kituen kasvuun ja kaksi kärhöäkin ilmoitti sittenkin olevansa elossa. Niiden saldoksi jäi "vain" 12 talventappamaa. Uusia kärhöjä olen ostanut jo tilalle, mutta kieltämättä kirpaisee maksaa parikymppiä "Star of India"sta, muista puhumattakaan.

Koska perennapenkissä oli tilaa, suuntasimme Puutarha ja Hellan Ullan kanssa Turkuun Kauppilaan toiviomatkalle. Kuinka ollakaan, siellä oli loput liljat euron pussi. Ostin muutaman :) Eivätkä kaikki olleet ihan kompostitavaraa. Tänä vuonna ne eivät kuki, mutta toivottavasti selviävät ensi talvesta ja kukkivat ensi kesänä.

Mukaan lähti kaikenlaista muutakin, mutta yllätin itseni malttamalla mieleni kaikkien niiden ihanien perennojen ja pensaiden keskellä. Aikapulatietoisuus istuttamisen ja muiden pihatöiden suhteen jarrutti hankintoja eikä mopo karannut käsistä vaikka niin ennustin. Onpahan syy uusia erinomainen matka erinomaisessa seurassa uudelleen ja tehdä taas löytöjä Turun kirpputoreilla kasviostosten lisäksi! Samalla pitää käydä Kesäkukan suosittelemassa Viherlassilassa.

Ihana vanha pihapioni kukkii ensimmäisenä pioneista. Taustalla laukkoja.
 

 Viime vuonna jaloakileija "Nora Barlow" kukki monilukuisasti, tänä vuonna niitä on vain tämä yksi jäljellä. Siemeniä on onneksi runsaasti tallessa.
 

 "Black Barlow" ei tänä vuonna kukkinut kerrottuna vaan yksinkertaisena.

"Rotstern"

Valkoinen akileija joka on...
 

...kukinnan lopussakin kaunis.
 

Nämä kauniit akileijat ovat Vaarintorpan puutarhasta saaduista siemenistä.





 Hopeahärkki kukkii samalla paikalla joka kesä. Ei haittaa kuivuus, ei helle, ei halla, ei tuuli eikä sateet.
 

Isabellasyreeninkin kukkii
 

 Tämä on yleisin näkymä viime päiviltä. Vaikka taivas on sadepilvistä tumma, ei sadetta ole juuri saatu. Jos sitä on tullutkin, tuuli on kuivattanut kaiken saman tien.

4 kommenttia:

  1. Voi hitsi mitkä kauheat menetykset! 12 kärhöäkin, auts. Tsemppiä ja onneksi tulee tuo koko kesän liljaloisto :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yksi kärhö ilmoitti olevansa vielä hengissä, tappio on siis 11 kärhöä. Plus ne kaikki muut, joita luettelin edellisessä blogikirjoituksessa. Tosin nyt ne kaikki kolot perennapenkeissä ovat täytetty, kerrankin oli daalioille tilaa!

      Poista
  2. Aika samanlaiset tuntemukset pyörivät päässä. Mittavat lavahankkeet on siellä - niissä kyllä kelpaa kasvatella eikä vesiheinä hyökkää siihen melliin kuin avomaalla. Ahkeraa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Viikko on ollut todella ahkera, mutta työtä riittää vielä. Onneksi ollaan jo voiton puolella kasvimaan urakoinnissa tältä vuodelta.

      Poista