perjantai 19. elokuuta 2016

Mä mistä alkaisin...

...kaiken sen tarinan kertomisen mitä pihalla on tehty. Onneksi on tuleva pitkä talvi aikaa kirjoittaa! Sitä ennen ehtii kaikenlaista, tosin lyhenevissä illoissa ei ihmeitä pihalla tehdä. Ikuisena optimistina olen kiertänyt puutarhamyymälöitä ja löytänyt kaikkea kivaa edullisesti...

Kuten kaksi isoa terijoen salavaa, joille pitäisi löytää paikka (olivat puoleen hintaan, oli pakko ostaa). Mongolianvaahtera (puoleen hintaan, mutta oli vain yksi jäljellä, olisin ostanut enemmänkin). Se kuulemma kasvaa nopeasti ja on hyvä "tuulieste", eli jonnekin tontin laitamille kasvimaan suojaksi sen istutan.

Rautakaupan puutarhamyymälän lopettajaisista löytyi valkoinen siperiankurjenmiekka ja sen kaveri jonka väristä ei ole tietoa. Maksoivat euron kappale.
Puutarhamyymälästä ostin kaksi valkoista ritarinkannusta, olivat puoleen hintaan. Lepaan puutarhamessuilta ostin punaruskean siperiankurjenmiekan, se oli normihintainen mutta niin erikoisen näköinen että lähti heti mukaan.

Paikallisen rautakaupan pihalla oli kyltti että kaikki puut ja pensaat -70 %. Singahdin oitis sinne. Perennoja ei enää ollut eikä marja- tai hedelmäpuita kannata meidän pihalle myyrien tuhottavaksi hankkia vaikka edullisesti saisikin. Sen sijaan ystävälle ostin isot tyttötyrnit vitosen kappale ja meille tuli koivuangervon tilalle pikkujasmike kolmella eurolla. Se koivuangervo muuttaa Fionan kasvattajan pihalle.

Lisäksi odottavat yhä toukokuussa ostetut kärhöt istutusta, noloa. En vain löydä niille paikkaa kun jo kuolleeksi julistettuja kärhöjä lähtikin kasvamaan, kuten lila Jackmannii-ryhmän kärhö. Sen sininen versio kasvaa vieressä. Nelly Moser ja Ville De Lyon viihtyvät jasmikepensaiden välissä kasvimaan työpöytää ja komposteja piilottamassa katseilta, mutta nekin joutuvat vaihtamaan paikkaa lähikesien aikana kun alkaa grillikatoksen ja kasvihuoneen rakentaminen.

Ostoksiin kuuluu myös hetken hurahdus ulkomaisessa nettikaupassa, eli tilasin Virosta kerrassaan hurmaavia liljoja, iiriksiä ja hieman tulppaaneja. Hinnat eivät olleet merkittävästi edullisempia kuin täällä, mutta jestas mitä värejä! Paketti ei ole vielä tullut, mielenkiinnolla odotan missä kunnossa sipulit ja juurakot tulevat ja miten ne selviytyvät talvesta. Jos kaikki sujuu niin takuulla on ensi kesänä kuvia tulossa niistä. Takaan että paljon.

Ilahduttava yllätys oli myös Saaripalstan ihanan Sailan lähettämät vaaleanpunaisen pioniunikon siemenet jotka olivat pakattu kauniiseen ja käytännölliseen siemenpussiin. Sailan blogissa oli kuva vaaleanpunaisesta pioniunikosta ja minä olin oitis silmät tapillaan että kas, tuota minulla ei vielä ole. Kiitos Sailan, ensi kesänä on!

Omien unikoiden siemenien keräys ei nyt mennytkään oletetusti. Erittäin kostea ja lauhakin sää on mädättänyt ja homehduttanut unikoiden siemenkotia. Ei ole paljoa kerättävää eivätkä siemenet vaikuta kovin elinkelpoisilta. Niitä on kuitenkin niin paljon, että varmasti jotain kasvaa ensi kesänäkin.

Nämä kelit ovat olleet liljojen riesa, mutta kurkkujen ilo. Liljat mätänevät tai niiden kukinta lyhenee merkittävästi kosteuden ja tuulenpuuskien takia, mutta kurkut viihtyvät kasvilavalla. Kerään avomaankurkkuja kilokaupalla, sananmukaisesti. Kilo per päivä on normimäärä, parin päivän keräystauko tuntuu ja näkyy heti.

Valitettavasti kosteat säät ovat riehaannuttaneet myös etanat. Siis ihan ne perusetanat, onneksi kotilot ovat pysyneet pois tontilta vieläkin. Kun kaalit pääsivät vihdoin eroon lentävistä tuholaisista, tulivat etanat paikalle. Hyvin kerimään lähteneet kaalit on syöty miltei kokonaan tai osittain. Ensi kesänä on pakko ostaa etanamyrkkyä ja laittaa sitä kaalilavojen ympärille maahan. Runsaiden sateiden takia tuhkasta ei ole ollut hyötyä etanoiden karkottamisessa. Kasvilavoihin myyrät eivät pääse, ähäkutti. Ensi vuonna niillä on vielä vähemmän kasvimaalla naposteltavaa kun teemme lisää lavoja.

Kallionauhuksen kukat hehkuvat hämärtyvissä alkusyksyn illoissa.

Kultapallot kasvavat korkealle. Luulin niiden joutuneen talven viemien listalle mutta osa olikin säästynyt.

Mummo marjassa eli Noppa tyhjentää loputkin herukat. Karhunvadelma on sen lempimarja vadelman lisäksi. Sille käy kyllä kaikki muutkin marjat - ja meidän tomaatit.

Suippopaprikan ostin taimena toukokuussa, satoa on tullut kuukauden ajan. Kohta viedään jo viimeisiä.

Etanoiden tuhoama kaali. Edellisessä blogikirjoituksessa oli kuva tästä, ennen etanoita.
  
Punakaali riehaantui kasvamaan. Vertailukohteena Tara.

Kasvilavoilta ollaan haettu syötävää päivittäin, ei uskoisi että tuolta jotain puuttuisi.

Lila Jackmannii
 

Ville De Lyon

Vastavärejä. "Rialto" lilja ja purppuraheisiangervo "Diablo"

Herkkiä värejä: syysleimu "Natascha"

Päivänlilja "Lacy Doily"

Rantakukka "Blush" ja punaista väriminttua. Taustalla suopayrttiä.

Talvesta ihmeen hyvin säilynyt peikonpähkinä ja väriminttua

Unikoiden kodat ilta-auringossa

Sadepilviä ja sateita on riittänyt. Kuvassa etualalla toisen perennapenkin pääty ja takana 20 vuotta vanhat terijoen salavat. Vielä kestää muutaman vuoden ennen kuin nuo tämän viikon hankinnat ovat noiden kokoisia..

Ja kun säät ovat olleet epävakaiset, ovat iltavalot olleet upeita.



Pientä pilvirintamaa tulossa...

4 kommenttia:

  1. Kauniita kuvia. Paljon sinulla on vielä kukintaa. Ja hyvää satoakin saat. Nyt vain suunnittelemaan istutuspaikkoja uusille hankinnoille. Kaunista viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Meillä kukkivat daaliat ja gladiolukset ensimmäisiin hallaöihin asti kun aloittavat niin myöhään. Toisaalta ihanaa että väriä on "viimeiseen asti" :)

      Poista
  2. Kasvimaat tosiaan ryöppyävät satoa sateiden ansiosta ja kurkkua ja kesäkurpitsoita saa kerätä korikaupalla. Teillä on muhkeaa lavakasvatusta ja kukatkin vielä kukkii. Saapa nähdä, minkälaista kukoistusta nuo luettelemasi taimet ensi vuonna tuottavat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt toivotaan inhimillistä talvea pakkasten ja lumien suhteen jottei tuho olisi keväällä niin kamala kuin viimeksi. Välillä tuntuu että miltei yhtä iso aika menee istutusten suunnitteluun kuin niiden tekoon ja hoitamiseen. Tilaa on, mutta silti pitää miettiä mihin laittaisi mitäkin. Aivotyötä fyysisen työn lisäksi!

      Poista