sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Näitä näkyjä odotellessa...

Kevättalvi oli rankka ja raskas, pentukoiran loukkaantuminen ja mummokoiran paheneva tauti veivät paljon aikaa ja rahaa eläinlääkäreihin ja etenkin Maura-pennun jalkavamman hoito vei myös voimat ja yöunet. Onneksi Mauran osalta näyttää jo paremmalta ja pentu onkin jo tutustunut kukkapenkkeihin innolla (lue: opetellaan missä kohtaa pihaa saa hepuloida ja missä ei).

Ihana kevään valo parantaa mielialaa ja tuo iloa ja energiaa, kuten miettimään että mitä ihmettä olen istuttanut ja minne... Joka kevät sama "käsi päässä"-ongelma. Luulisi ettei muutamassa kuukaudessa voi unohtaa niin paljoa. Kyllä voi. Puutarhapäiväkirja on taas lukulistan ykkösenä kun pohdin lumen alta paljastuvia perennapenkkien ihmeitä.

Viime viikolla ukkosti (!) ja satoi rakeita niin että maa oli aivan valkoisena vielä seuraavanakin päivänä. Silloin oli vaikea uskoa että kahdessa kuukaudessa maisema muuttuu tällaiseksi:

Viime viikolla piha näytti vielä tältä:

Luistelukelit jatkuivat tähän viikonloppuun asti ja yhä siellä on lunta. Ei sentään enää noin paljoa.

Lohdutusta toi Tokmanni, jonka vajaita valikoimia paheksuin viime kirjoituksessani. Sitten sinne tuli pionien, akileijojen, päivänliljojen, leimujen ja keijunkukkien juurakoita myyntiin, kahdella eurolla. Pionit jäivät kun tarjolla oli vain nimettömiä versioita ja Sarah Bernhardt:ia, mutta päivänliljoja oli vaikka mitä. Ostin muutaman...

Tämä "Moonlight Masquerade" kukki jo kesäkuussa viime vuonna, ostin sen Tokmannilta juurakkona ja esikasvatin.

Sibullilled:n tilaus tuli ja varastosta kaivetut ruukut ovat jo ahkerassa käytössä kuistilla. Maa on vielä niin jäässä ettei edes kitkemään pääse. Pionit punkivat jo jään läpi alkuja, krookukset kukkivat ennen kuin ehtivät saada varttakaan ja lumikelloista ei ole taaskaan mitään tietoa. Meillä on tosi hämäläisiä versioita niistä, kukkivat tulppaanien kanssa joskus toukokuun puolenvälin aikaan.

Laukkoja istutin syksyllä runsaasti, toivon näitä näkymiä tulevallekin alkukesälle.




Liljaruukkuja on kuistilla ja sisällä odottamassa toukokuuta ja uusia erehdyn ostamaan varmasti lisää ennen sitä. Kuvassa "Tasmania", joka kasvoi puuliljan kokoiseksi vaikkei sen pitäisi puulilja ollakaan. Toivottavasti se on talvehtinut maassa hyvin.

Jaloakileijat, nuo keijumaiset alkukesän kukkijat. Niitä pitäisi kukkia tänä kesänä paljon enemmän kun hankin niitä viime kesänä taimina lisää ja moni lähti siemenestä hyvin kasvuun eli kukkivat tänä kesänä.

"Rotstern"


Myöhäisen alkukesän illan valo ja valkoinen akileija - kaunista!

Punainen päivänkakkara eli punapietaryrtti. Ostettu Terolan taimitarhasta muutama vuosi sitten...

...kuten tämä vaaleanpunainenkin versio, jonka nimi on kateissa. Kuinka ärsyttävää.

Auringonlaskut alkavat taas olla häikäiseviä. Ensimmäinen kuva on tosin auringonnoususta, pennun takia olen hereillä heti viiden aikaan (tai kahden, tai kolmen tai viimeistään neljän aikaan... Nyt jo tosin harvemmin, onneksi).