Piti kirjoittaa kuunliljoista ja hyötykasvimaasta (lavakauluskasvatuksesta), mutta maan ollessa paksujen kinosten peittämä, oli pakko saada muutakin väriä kuviin kuin vain vihreän eri sävyjä.
Eli oranssia, harmaata, punaista, pinkkiä, lilaa... Unikoita siis! Siemenestä kylvettyjä yksivuotisia, sillä vieläkään meillä ei monivuotiset unikot viihdy eivätkä kasva. Jokunen yrittää sinnitellä edes kaksi kesää, kolmatta ei enää. Harmi, sillä myrkyllisille unikoille olisi tarvetta myyrien mellastaessa kukkapenkeissä.
Yksivuotiset unikotkin viihtyvät pihallamme vaihtelevasti; osa ei siemenistä idä ikinä, osa kylväytyy minne sattuu ja kukkii upeasti paikasta riippumatta. Osa kukkii vasta parin kuukauden kuluttua kylvöstä tai jopa myöhemminkin. Varmimmin kukkivat yksinkertaiset, jalostamattomat unikot ja loppukesän ilahduttajat silkkiunikot. Jälkimmäisillä on niin pieni siemenkota ja niin pienet siemenet, että helpointa on ostaa uudet kaupasta joka kevät jos niitä haluaa paljon. Muista unikoista kerään siemenet niiden kypsyessä loppukesästä. Kun kota on kuivunut ja kodan yläosassa "siemenreiät" auenneet, ovat siemenet kypsiä kerättäviksi. Kota kuivuu kivikovaksi ja erinäiset kerrat olen saanut haavoja sormenpäihini kotia rikkoessa. Silkkunikoiden siemenkota on ihan erilainen, eikä siemeniä ole niin paljoa. Espanjanunikon onneksi kota hieman isompi ja pidempi, mutta pieni sekin ja kaliforniantuliunioiden kotaa en edes löydä, niin pieni se on :)
Keräsin taas viime kesän lopussa unikoiden siemeniä ison purkin täyteen ja koska kaikkia en voi pihallemme kylvää, olen niitä myynyt talven aikana Facebookissa. Tilaa pitää jättää nimittäin kaikille niille ihanuuksille joita olen talven pitkinä päivinä löytänyt eri verkkokaupoista. Uusia unikkolajikkeita on suomalaisista verkkokaupoista löytynyt jonkun verran, venäläisissä ja virolaisissa niitä vasta onkin. Tai siis minullekin uusia. Siemeniä on kuitekin pusseissa vain muutamia kappaleita, joten ihan niiden varaan en laske ensi kesän unikkokukintaa.
Viime vuonna onnistuin ostamaan lähes joka paikasta sittemmin loppuunmyydyn kerrotun silkkiunikon "Amazing Grey":n siemeniä. Se oli todellakin amazing, ihan erilainen kuin mikään muu näkemäni unikko. Tänä vuonna en ole löytänyt sen siemeniä mistään verkkokaupasta. Onneksi sain kerättyä omistani viime syksynä hieman, mutta todellakin hieman. Sen kukinta viivästyi lähes syksyyn ja siemenistä ehti kypsyä vain pieni osa, myös siemenkodat olivat silkkiunikoiden tapaan tuskaisen pieniä. Ymmärrän niiden korkean hinnan verkkokaupoissa!
Kalifornian tuliunikko kuuluu myös "Heitä siemenet maahan yhtenä vuonna, nauti kukinnasta seuraavat vuodet"-ryhmään. Yhtenä vuonna kylvin siemeniä ja seuraavat kesät se on kukkinut pitkään ja leviää (hieman ja kauniisti) itsekseen. Onneksi, sillä siitä on lähes mahdoton saada kerättyä siemeniä talteen.
"Flemish Antique" ei olisi millään kukkinut ja lopulta kesken pahempien helteiden se teki kaksi niin iso kukkaa ettei jaksanut kannatella niitä vaan kukat nuokkuivat perennoihin nojaten. Kukan koko oli kyllä valtava, miltei yhtä iso kuin nyrkkini.
Silkkiunikoille löytyi vasta keskikesällä sopiva kylvöpaikka kun myyrät olivat tyhjentäneet perennapenkistä yhden kohdan niin ettei siinä kasvanut edes rikkaruohoja. Kaikki oli syöty :( Tosin silkkiunikoiden upea ja runsas kukinta loppukesästä ja alkusyksystä lohdutti aika lailla. Upeat punaiset silkkiunikot hehkuivat kauas!