sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Tulisipa jo toukokuu!

Aurinko paistaa ja sormet syyhyävät pihatöihin, mutta kasvimaalla näyttää vielä tältä:

Jänikset ja rusakot ovat pysyneet kiitettävästi pois pihalta tähän viikkoon asti, mutta sitten alkoivat tuhot. Hankikanto, runsas lumi ja siten liian matalat verkot hortensioiden ympärillä ovat taanneet talttahampaille ateriat. Kaikista hortensioista on syöty viime vuoden kasvu, vain lumen alla olevat osat ovat tallessa verkon sisällä. Suutuspäissäni lisäsin kompostiverkon vielä niiden hortensioiden ympärille joilla oli jäljellä lumen alta näkyvää kasvustoa ja kylvin reteästi kanankakkaa ja koirankarvoja (kevät, karvanlähtöaika..) kaikkien hortensioiden ja niiden pensaiden ympärille joissa oli käyty. Haistakoot tuholaiset kakka, sananmukaisesti.

Tänään huomasin että joku yritteliäs oli kaivanut valtaisan montun yhden atsalean juurelle, onneksi turhaan. Niiden ympärillä on verkkoa ja sen päällä valtaisa havukerros ja lunta, joten urakka oli pupulle turha. Etenkin kun hutkautin kanankakka-karvakeon siihenkin.

Luminen talvi hieman huolestutti kellarin suhteen kun edellisinä vuosina kosteus on ollut siellä iso ongelma. Kävin tutkimassa tilanteen ja helpotuksekseni se pieni ja halpa kosteudenkerääjä on toiminut todella hyvin, hometta ei näy ja daalioiden juurakot tuntuvat napakoilta.

Vaikka talvi on ollut taas mielenkiintoinen (lähes kolmenkympin pakkasista suojakeleihin parissa viikossa ja takaisin pakkasiin), on sentään ollut paksu lumikerros kasvien suojana. Ja on yhä, tulevalle viikolle on taas ennustettu lisää lunta ja kovia yöpakkasia.

Kävin lievittämässä kevään odotuksen tuskaa Hankkijalla, josta mukaan tarttui minulle ihan uusia liljatuttavuuksia. Laitoin ne jo esikasvatukseen (samaan aikaan kuin viime vuonna tein), mutta valitettavasti sipulit olivat niin huonoja että tuskin on toivoa kukinnasta, jos edes kasvusta lainkaan. Vain yksi (!) sipuli oli reteästi elossa, muut olivat homeessa tai muuten huonon oloisia. Iso pettymys.

Käväisin Tokmannillakin, siellä oli rutikuivia nimettömiä daalioita ja yksittäispakattuja kalliita kuivia liljoja. Ei kiitos. Kuulemma lisää kuitenkin tulossa lähiaikoina.

Kunhan huhtikuu tulisi (ja sitten se toukokuu ja kesä!) niin saisin Puutarha Janssonilta ja Pölkinvuoren kasvimaailmasta ja Kodin Kukista tilaamani liljat, daaliat, gladiolukset ja perennantaimet.. Odottavan aika on niin pitkä!

Näitä värejä ja valoa odotellessa...

Etualalla jättilaukka "Mount Everest" ja särkynyt sydän 25.6.

 Jaloakileija "Nora Barlow" 25.6.

Se perinteinen päivänkakkara (joka lisääntyy perennapenkissä riesaksi asti) ja pioni "Nymphe" 11.7.

Kuunliljapenkki 8.7.

 Jalopähkämöä ja pioni "Sarah Bernhardt" 20.7.

Harjaneilikoita ja palavaa rakkautta 26.7.

Kaalilaatikko eli kaaleja lavakasvatuksessa (punakaalia, lehtikaalia ja valkokaalia), oikealla tupakkaa ja pienikukkaisia samettikukkia ja taustalla perunaa 1.8.

Kuunliljan kukintoa 7.8.2017

Virginiantädykkeitä ja unikoiden siemenkotia 9.8.

maanantai 5. maaliskuuta 2018

Kohta on aika taas hankkia näitä(kin).. Gladioluksia siis

Ensimmäiset gladiolukset ovat tulleet jo kauppoihin, osa kuulemma jo tammikuussa (!), samaan aikaan daalioiden ja liljojen kanssa. Vaikka vannon joka vuosi että kellarissa talvehtineet edelliskesän gladiolukset saavat riittää enkä uusia hanki, niin joka kevät minulle käy vanhanaikaisesti (niin kuin monen muunkin vannomani asian kanssa) että huomaan tyrkkiväni uusi gladioluksia minne vaan saan mahtumaan.. Maahan en enää niitä laita, viime kesät ovat olleet niin viileitä etteivät ne ehdi esikasvatuksesta huolimatta kukkia tai ehkä ehtivät avaamaan vain pari nuppua. Olen myös huomannut että gladiolukset eivät pidä siirtämisestä, joten ruukuissa esikasvetetut pitää siirtää mieluiten ruukun kera maahan. Osan olen tyrkkinyt terassin ruukkuihin suoraan, esikasvattamatta. Ne kukkivat syys-lokakuussa, mutta ehtivät sentään lämpimällä terassilla kukkia. 

Suureksi harmikseni viime kesän kylmyys verotti rankasti myös gladiolusten kukintaa. Kokonaan kukkimatta jättivät mm. hurmaavat  Velvet eyes, Kirov ja ennen kaikkea ihana "kihara" Frizzled Coral Lace. Valitettavasti niiden sipulit olivat niin pieniä ettei niitä kannattanut talvehdittaa kellarissa. Sinne pääsevät vain isot hyväkuntoiset sipulit joissa on voimaa vielä seuraavan kesän kukintaankin.

Loka-marraskuussa ennen "kunnon" pakkasia teen karsinnan sipuleissa kunhan olen ensin kuivattanut varret. Kellarin tila on niin rajattu etten haaskaa aikaa ja vaivaa vain kokeillakseni jospa joku sipuli voimistuisi seuraavana kesänä. Viime kesänä poisheitettyjä sipuleita oli ennätysmäärä, vain osa pääsi kellariin. Toisaalta: nyt voin ostaa hyvällä omallatunnolla uusia :)

                                                 Kaunis ja nimetön. Kuva on otettu 25.7.2017

Herkän vaalea lila nimetön gladiolus. Kuva on otettu 31.7.

"Safari" 27.8.

"Stereo" 28.8.

"Passos" oli upea: aloitti aikaisin ja kukki pitkään ja runsaasti. Kuva on otettu 2.9.

"Passos" 24.9.
Tämä on niin tuttu, mutten saa päähäni (enkä löydä muistiinpanoista)  mikä se on. Kuva on otettu 10.9.

"Fidelio" 24.9.

"Nori" 2.10.

"Tradehorn" hehkuu 23.9. otetussa kuvassa.

"Fiorentina" 2.10.

 "Buggy" 6.10.

"Wine and Roses" 15.10.
 
Paljon oli vielä kukintaa 18.10., mutta sen jälkeen tuli niin napakat yöpakkaset että ruukut meinasivat jäätyä. Tuli kiire varsien kuivatukselle sen jälkeen kun ruukut oli tyhjennetty, osan leikkasin tyynesti ja laitoin kellariin ilman että varsi oli kunnolla kuivanut. Suurin osa meni kompostiin.

Nämä 18.10. kuvatut pinkit gladiolukset muistuttavat toisiaan, mutta ovat eri lajiketta. Kummastakaan ei löydy merkintää mitä ne ovat, eli joko pussissa on ollut jotain muuta kuin olen ostanut tai sitten ainakin toinen on useamman vuoden vanha ja keväällä kellarista suoraan maahan lykätty. Mitään mielikuvaa noiden hankinnasta ei ole.


Kevät ja tulppaanit tulossa, vihdoinkin!

Meillä on tontti ja lähipellot yhä reippaan lumikerroksen peitossa ja tulevaksi viikoksi on ennustettu lisää lunta, mutta silti: kevät on lä...