keskiviikko 25. toukokuuta 2016

Tauko pihatöistä

Alkuviikon vietimme mökillä, tuli tauko pihatöistä. Mökillä ei juuri istutuksia ole, enkä niitä sinne haluakaan. Muuta puuhaa siellä riittää yllin kyllin.

Samalla kävin tarkastamassa lähiseudun puutarhamyymälät. Mitään kohtuuhintaista en löytänyt talven tuhoamien pihakasviemme tilalle, 14 kärhön tai kaikkien hortensioiden ostaminen normihintaan ei tällä budjetilla onnistu. Odottelen loppukesään jolloin ne saa edullisemmin (jos niitä vielä on).

Ainoa perenna jonka ostin oli edellisvuotinen pikkusydän paikallisesta rautakaupasta. Myyjä katsoi minua ja purkkia säälivästi kun löin sen kassalle. Kassan silmissä pieni pikkusydämen alku näytti varmaan rikkaruoholta. Maksoin siitä euron. Kun se selvisi viime talvesta purkissa rautakaupan ulkovarastossa, se selviää meidänkin pihassamme.

Valveen puutarhalta ostin pari ihastuttavan pinkkiä miljoonakelloa ja ystävälle mustia ja kirjavia petunioita. Ja lisää yrttejä, mm. mansikkaminttua.

Loppuviikon olen metsässä ja rannalla. Sananmukaisesti. Eli Fionan kanssa leireilemässä jälkiharrastuksen ja vesipelastuksen merkeissä.

Kuvat ovat surkeita puhelinkuvia, osa on nurinpäin kun tabletilla ei kuvanmuokkaus näemmä onnistu lainkaan.

Miljoonakelloa terassille

Lidlistä löytyi edullinen minikasvihuone ensi kevättä odottamaan 

Eivätkä isot ruukutkaan olleet pahan hintaisia

Tummaa ja kirjavaa petuniaa ystävälle

Petunioita oli kaikenkirjavia

Tästä kasvaa vielä hieno pikkusydän 😊

Näissä maisemissa ja hiljaisuudessa on hyvä kerätä voimia. Vaikka kotona odottavaan kasvimaaprojektiin...

sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Sinne meni

Tuholaskenta jatkuu joka päivä pihalla vielä hetken aikaa. Sitten on jo selvillä mitä kaikkea märkä syksy ja kylmä talvi vei, lisättynä myyrätuhoilla. Luulin että selvittiin helpommalla, mutta nyt on varmistunut tuhosaldo:

- yhtä Europeana-ruusua lukuunottamatta kaikki ruusut
- 14 kärhöä
- yhtä lukuunottamatta kaikki nauhukset
- kaikki tyräkit
- kaikki päivänhatut
- kaikki salkoruusut
- 6 rhodoa
- kaikki seppelvarvut
- miltei kaikki pensasmustikat
- miltei kaikki hortensiat (jänikset söivät osan, pakkanen vei miltei loput).
- kaikki puuliljat
- satakunta tulppaania
- satakunta liljaa
- kaikki nukkapähkämöt
- kaksi isoa köynnöskuusamaa (toisen söi myyrät, toisen vei pakkanen)
- kaksi pensaskuusamaa
- korean onnenpensas
- 5 pensasangervoa
- kaikki valkoiset särkyneet sydämet
- oranssia vanhaa kantaa lukuunottamatta miltei kaikki monivuotiset unikot
- yli puolet esikoista
- vuosikymmeniä vanha lipstikka (!)

Noista eniten kirvelee kärhöjen ja puuliljojen menetys. Ne olivat jo useamman vuoden vanhoja ja alkoivat olla upeimmillaan. Tulppaaneja ei kannata istuttaa syyskuussa, sillä ne kaikki mätänivät. Meillä kukkii vain myöhemmin syksyllä istutetut.

Koska mikään tai kukaan ei ole niin optimisti kuin puutarhuri,  ei tarvitse enää tuskailla minne saan mahtumaan kevään ostokset eikä tarvitse miettiä mitä tekisin iltaisin...

Ja lisää istutettavaa on tulossa kun Puutarha ja Hellan Ullan kanssa suuntaamme ensi viikolla Kauppilaan jokavuotiselle toivio-ostosreissulle.

Aikamoinen säikähdys oli kun eräästä yksityisestä pienestä puutarhamyymälästä (täältä Hämeestä) ostamassani pionissa kiipesi espanjansiruetana. Huomasin sen vasta autoa pakatessani ja kiikutin pionin kotona uimaan vesisaaviin muutamaksi päiväksi. Onneksi munia ei ollut ja se etana on niin iso että olisin huomannut jos niitä olisi ollut enemmän. Hyvä muistutus että myymälästäkin ostetuissa taimissa voi olla ikäviä yllätyksiä mukana. Meille riittää ongelmaksi tavalliset pikkuetanat jotka riehaantuvat syksyisin, yhtään tuholaista en kaipaa lisää.

Hyötykasvien taimet on tälle kesälle hankittu. Paprikat ja tomaatit laitoin altakasteluruukkuihin (laiskan kastelijan ratkaisu vesiahneille hyötykasveille). Hankin ne ja kesäkukat Heinolasta Valveen puutarhalta josta löytyi mm. huisan makuista suklaaminttua. Porkkalan kartanon puutarhamyymälästä ostin maissien taimet kuten viime vuonna sekä kääpiösamettikukkia kasvimaalle tuholaisia karkottamaan. Isosamettikukat pääsevät esikasvatusasioista ulos ruukkuihin kohtapuoliin.

Vielä kun ehtisimme saada kasvimaan edes johonkin kuosiin edes osittain! Uusien lavakaulusten tako on vielä ajanpuutteen takia vaiheessa eikä järjetön vanhojen penkkien kitkeminen houkuta.

Multaakin on. Jokanaisen unelmasyntymäpäivälahjahan on 3000 litraa multaa tuhannen litran suursäkeissä kotiin tuotuna. Ihan mahtavaa. Tosin ei sekään määrä riitä kuin kasvimaan alkuun, mutta edes siihen :)

Seuraava blogipäivitys on kovin tulppaanikuvapitoinen, mutta taas on tulppaanien nimet hukassa ja ainakin osassa sipulipusseista taisi olla jotain ihan muuta lajiketta kuin mitä piti. Arvotaan sitten seuraavat tulppaanien nimet.

Vanha pihaesikko on ainoa esikko joka meillä viihtyy ja leviää. Muut ovat joko niukin elossa tai häviävät nopeasti.

Valkoinen kirjopikarililja. Ei leviä, mutta ei onneksi katoakaan perennapenkistä.
 

 Keltareunapikarililja

Tummapikarililja, viimeinen pikarililja joka kukki tänä vuonna. Keisarinpikarililjoja nousi, mutta yksikään ei kukkinut. Liian märkä syksy syynä, oletan.
 

 Japaninakileija. Todella matala, pitää mennä kyykkyyn ja kääntää varovaisesti kukkaa ylöspäin jotta sen sisäpuolikin näkyisi.
 

Pikkusydän tekee juuret niin pintaan ettei sitä haittaa myyränkolot alla.

Tarhakylmänkukat, punaisempi ja sinisempi versio.

Iltavaloja


sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Talven tuhojen analysointia

Joka vuosi loputtomalta tuntuvan talven jälkeen valoisa toukokuu on lähes huumaavaa aikaa. Etenkin nyt kun sää on vihdoin ollut suotuisa. Meillä tosin tuulee (lähes aina) niin ettei liiasta kuumuudesta ole huolta ja pintamaa kuivuu nopeasti.

Piha vihertyy hurjaa vauhtia ja minulla on kiire inventoida joka päivä mitä uutta on tapahtunut. Kasvimaalle päin en ole edes vilkaissut (okei, olen mulkoillut sitä rikkaruohojen peittämää aluetta), koska siihen syvennyn myöhemmin. Lue: kun syntymäpäivälahjani eli kolme tuhannen litran suursäkkiä Kekkilän multaa tuodaan pihalle.

Tulppaanit ovat suorastaan riehaantuneet, ensimmäisen avasivat nuppunsa kuluneella viikolla. Narsissien alut ovat vasta etusormeni mittaisia, jäävät jälkeen tulppaaneille kukinnassa. Toisessa isossa perennapenkissä on taas iso myyrien aiheuttama tuho, tänään rojahti puolen neliön alueelta maan pinta alas kun rouhaisin sitä. Tilalla oli koloja ja onkaloita ja kasvit olivat ohuen multakerroksen varassa pinnalla, juuret tyhjän päällä. Onneksi tulppaanit ovat ämpäreissä suojassa ja osa liljoista on rappausverkkohäkeissä, mutta moni sipulikasvi taitaa vielä hävitä ennen kuin ehtii kukkia.

Myyrien lisäksi viime talven kolmenkymmenen asteen pakkaset ilman suojaavaa lumikerrosta olivat turmioksi osalle kasveista. Juhan äidin yli 20 vuotta sitten istuttamat Europeana- ja Diana-ruusut näyttävät kovin heikoilta, sanoisinko täysin kuolleilta. Rhodoista on elossa vain pari ja ne ovat suomalaisia, ystävältä saatuja monta vuotta vanhoja. Eivät silti ole hyvinvoivia ja kukintaa on turha odottaa. Red Jack ja sen hollantilaiset kaverit ovat vain kasa mustuneita tikkuja.

Kuusi vuotta sitten syntymäpäivälahjaksi saamani peikonpähkinä sen sijaan selvisi talvesta oikein hyvin. Aukealla paikalla, ilman suojaa! Iloinen yllätys oli myös viime marraskuussa Rautian roskalavalta (luvan kera) dyykkaamani päivänlilja Stella D´Oro, joka kasvaa tomerasti penkissä, josta muut kasvit tuppaavat katoamaan. En tiedä syytänkö myyriä tai maaperää, mutta jotain vikaa siinä kukkapenkissä on. Päätin inventoida tilanteen ja vaihtaa ainakin osan penkin mullasta. Lapoin sitä vauhdilla kottikärryyn ja silmissä vilahti jotain punaista. Pakki päälle ja tutkimaan. Kolme vuotta sitten istutin siihen penkkiin pionin, joka hävisi ensimmäisen kesän jälkeen. Mutta siellä se oli, yhä elossa. Oli pitänyt pari välivuotta ja päätti sitten kasvaa. Istutin sen hellästi takaisin pahoittelujen kera ja nyt pohdin kuumeisesti että minkä nimisen pionin olen siihen aikoinani istuttanut..

Muutkaan pionit eivät ole ottaneet nokkiinsa talven pakkasista ja vähäisestä lumesta. Viime syksynä Kauppilasta ostamani Coral Sunset on kyllä lähtenyt aika huonosti kasvuun, toivottavasti ei nuupahda kesken kaiken.

Kauppilasta syksyllä ostamani (liian) kallis elefanttiheinä on kuollut, se näytti aika surkealta jo istuttaessa. Onneksi Kevätmessuilta hollantilaisilta ostetut heinät näyttävät kasvavan hyvin.

Esikot ovat taas kadonneet. En ymmärrä mikseivät ne viihdy meillä. Ihan sama missä kukkapenkissä tai -kohtaa pihaa niitä on, yhden kevään jälkeen ne katoavat. Vielä alkukeväästä oli palloesikoita voimissaan, nyt niitä kukkii vain yksi. Sekin on sen oloinen että katso viimeisen kerran, ensi keväänä en palaa.

Pensaista Rautiasta marraskuussa ostetut euron (!) pensaat (kaksi purppuraheisiangervo "Diablo"a, kaksi loistojasmiketta "Tähtisilmä" ja yksi iso lumipalloheisi "Pohjanneito) lähtivät kaikki kasvuun perunapenkissä jonne ne hätäpäissäni lykkäsin talven ajaksi. Onneksi ostin ne, vaikken silloin tiennyt minne ne istuttaisin. Ylikesyt paikalliset metsäjänikset maistelivat syksyn ja talven aikana tontin kaikki alle parivuotiaat pensaat, joten uusille pensaille on tarvetta.

Koreanonnenpensaista toinen paleltui lopullisesti, toinen on niukin naukin hengissä. Se muuttaa vanhempieni mökille jossa sille on suojaisempi paikka. Monta vuotta vanhoista rusokuusamista toinen heitti veivinsä yllättäen. Pensasangervot näyttävät hieman heikoilta, tosin niitä ei meinaa saada hengiltä millään joten olen hyvin luottavainen niiden suhteen.

Hortensiat olivat jänisten ruokalistalla myös, loppukesästä ostetuista taimista on jäljellä pelkkä tappi ja nimilappu. Vanhemmista on syöty kaikki nuoremmat oksat. Suuntaan siis taas taimikaupoille kesän loppupuolella ja samalla hankin suojaverkkoa. Paljon.

Kaiken kaikkiaan talven tuhot ovat pienemmät kuin odotin. Ilman jänisten aiheuttamia tuhoja olisi ollut jopa ihan hyvä saldo. Monta perennaa on talven aikana hävinnyt, mutta onneksi kuisti on täynnä perennoja odottamassa istutusta :)

Ensi viikonloppuna suuntaamme Heinolaan Valven puutarhalle josta ostan kaikki kesäkukat (myös äidille ja anopille) sekä paprikoiden, kurkkujen, mansikoiden ja tomaattien taimet. Lisää ruuhkaa siis tulossa kuisteille hallaöiden loppumista odottamaan...

Posliinihyasintti nupulla 24.4.

 Sama kukka eri suunnasta kuvattuna

Idänsinililja 24.4.2016

 Krookus 24.4.2016
 

Tämä on tullut niiden ilmaiskukkasipulipussilajitelmien mukana. Lumikello joka kukki vasta vappuna?
 

Isokevättähti "Pink Giant" 1.5.

Vaaleansininen isokevättähti 1.5.

Valkoinen isokevättähti 1.5.
 

 Jääkurjenmiekka 1.5.2016 (jääkurjenmiekka ei kuulemma kuki kuin kerran, joka vuosi pitäisi ostaa uudet sipulit. Tälle kävi vahinko ja se innostui kukkimaan perättäisinä vuosina).

Kevätkurjenmiekka "Katherine Hodgkin" 1.5.

Kirjopikarililja 8.5.2016

 Valkoinen krookus 1.5.

Ja ensimmäinen kukkiva kerrottu tulppaani. Tämä ei ole viime- eikä edellissyksyn istutuksia, eli vanhempaa perua.

Iltavalot ovat taas olleet häikäiseviä



Pilvimuodostelmia


Kevät ja tulppaanit tulossa, vihdoinkin!

Meillä on tontti ja lähipellot yhä reippaan lumikerroksen peitossa ja tulevaksi viikoksi on ennustettu lisää lunta, mutta silti: kevät on lä...