sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Sinne meni

Tuholaskenta jatkuu joka päivä pihalla vielä hetken aikaa. Sitten on jo selvillä mitä kaikkea märkä syksy ja kylmä talvi vei, lisättynä myyrätuhoilla. Luulin että selvittiin helpommalla, mutta nyt on varmistunut tuhosaldo:

- yhtä Europeana-ruusua lukuunottamatta kaikki ruusut
- 14 kärhöä
- yhtä lukuunottamatta kaikki nauhukset
- kaikki tyräkit
- kaikki päivänhatut
- kaikki salkoruusut
- 6 rhodoa
- kaikki seppelvarvut
- miltei kaikki pensasmustikat
- miltei kaikki hortensiat (jänikset söivät osan, pakkanen vei miltei loput).
- kaikki puuliljat
- satakunta tulppaania
- satakunta liljaa
- kaikki nukkapähkämöt
- kaksi isoa köynnöskuusamaa (toisen söi myyrät, toisen vei pakkanen)
- kaksi pensaskuusamaa
- korean onnenpensas
- 5 pensasangervoa
- kaikki valkoiset särkyneet sydämet
- oranssia vanhaa kantaa lukuunottamatta miltei kaikki monivuotiset unikot
- yli puolet esikoista
- vuosikymmeniä vanha lipstikka (!)

Noista eniten kirvelee kärhöjen ja puuliljojen menetys. Ne olivat jo useamman vuoden vanhoja ja alkoivat olla upeimmillaan. Tulppaaneja ei kannata istuttaa syyskuussa, sillä ne kaikki mätänivät. Meillä kukkii vain myöhemmin syksyllä istutetut.

Koska mikään tai kukaan ei ole niin optimisti kuin puutarhuri,  ei tarvitse enää tuskailla minne saan mahtumaan kevään ostokset eikä tarvitse miettiä mitä tekisin iltaisin...

Ja lisää istutettavaa on tulossa kun Puutarha ja Hellan Ullan kanssa suuntaamme ensi viikolla Kauppilaan jokavuotiselle toivio-ostosreissulle.

Aikamoinen säikähdys oli kun eräästä yksityisestä pienestä puutarhamyymälästä (täältä Hämeestä) ostamassani pionissa kiipesi espanjansiruetana. Huomasin sen vasta autoa pakatessani ja kiikutin pionin kotona uimaan vesisaaviin muutamaksi päiväksi. Onneksi munia ei ollut ja se etana on niin iso että olisin huomannut jos niitä olisi ollut enemmän. Hyvä muistutus että myymälästäkin ostetuissa taimissa voi olla ikäviä yllätyksiä mukana. Meille riittää ongelmaksi tavalliset pikkuetanat jotka riehaantuvat syksyisin, yhtään tuholaista en kaipaa lisää.

Hyötykasvien taimet on tälle kesälle hankittu. Paprikat ja tomaatit laitoin altakasteluruukkuihin (laiskan kastelijan ratkaisu vesiahneille hyötykasveille). Hankin ne ja kesäkukat Heinolasta Valveen puutarhalta josta löytyi mm. huisan makuista suklaaminttua. Porkkalan kartanon puutarhamyymälästä ostin maissien taimet kuten viime vuonna sekä kääpiösamettikukkia kasvimaalle tuholaisia karkottamaan. Isosamettikukat pääsevät esikasvatusasioista ulos ruukkuihin kohtapuoliin.

Vielä kun ehtisimme saada kasvimaan edes johonkin kuosiin edes osittain! Uusien lavakaulusten tako on vielä ajanpuutteen takia vaiheessa eikä järjetön vanhojen penkkien kitkeminen houkuta.

Multaakin on. Jokanaisen unelmasyntymäpäivälahjahan on 3000 litraa multaa tuhannen litran suursäkeissä kotiin tuotuna. Ihan mahtavaa. Tosin ei sekään määrä riitä kuin kasvimaan alkuun, mutta edes siihen :)

Seuraava blogipäivitys on kovin tulppaanikuvapitoinen, mutta taas on tulppaanien nimet hukassa ja ainakin osassa sipulipusseista taisi olla jotain ihan muuta lajiketta kuin mitä piti. Arvotaan sitten seuraavat tulppaanien nimet.

Vanha pihaesikko on ainoa esikko joka meillä viihtyy ja leviää. Muut ovat joko niukin elossa tai häviävät nopeasti.

Valkoinen kirjopikarililja. Ei leviä, mutta ei onneksi katoakaan perennapenkistä.
 

 Keltareunapikarililja

Tummapikarililja, viimeinen pikarililja joka kukki tänä vuonna. Keisarinpikarililjoja nousi, mutta yksikään ei kukkinut. Liian märkä syksy syynä, oletan.
 

 Japaninakileija. Todella matala, pitää mennä kyykkyyn ja kääntää varovaisesti kukkaa ylöspäin jotta sen sisäpuolikin näkyisi.
 

Pikkusydän tekee juuret niin pintaan ettei sitä haittaa myyränkolot alla.

Tarhakylmänkukat, punaisempi ja sinisempi versio.

Iltavaloja


15 kommenttia:

  1. Hui kauhistus mikä kato! Meillä on päästy paljon vähemmillä vaurioilla, onneksi, mutta ihan kaikkea en ole ehtinyt vielä todeta.
    Ihanan positiivinen asenne sinulla - sellaisiahan me puutarhurit olemme :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katsos ei tarvitse miettiä mihin sulloo ne kaikki kevään esikasvatukset ja perennaostokset :) Vaikka itku meinasi päästä kun tajusin että vuosia vanhoja kärhöjä ja puuliljoja on turha odottaa nousevaksi.

      Poista
  2. Voi hurja! Tuolla katomäärällä on pakko vain ajatella sen avaamia uusia mahdollisuuksia, Muuoin kyllä voisi vaipua synkeisiin ajatuksiin pitemmäksi aikaa. Meillä ilmeisen suotuisa mikroilmasto, sillä etenkin perennojen osalta olemme säästyneet tuhoilta. Hiukan näyttää siltä, että pensasangervot eivät ehkä kestäneet samalla lailla alasleikkausta kuin tavallisina vuosina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmettelen meidän pensasangervojen kuolemista, luulin ettei niitä saa hengiltä millään. Peikonpähkinä ei sen sijaan ollut siinä vieressä moksiskaan. Outoa.

      Poista
  3. Ihan uskomaton kato! Meillä tais hortensiat ja hurmehappomarjat kupsahtaa, ja ruusuangervotkin näyttävät kovin hiljaisilta. En vielä kuitenkaan uskalla leikata niitä alas, josko sittenkin rupeaisivat vielä tekemään lehteä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne meillä säilyneet hortensiat ovat hurjan (kurjan) näköisiä kun silmuja on vain siellä täällä harvakseltaan. Kukintaa on turha odottaa :(

      Poista
  4. Jopa jotakin - että lipstikkakin - se on jo huolestuttavaa! Luettelosta näkee, että sinulla on ainakin OLLUT uskomaton määrä kasveja ja lajivalikoimaa. Ainkin pääset laittamaan uusiksi nyt...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piha-aluetta on hehtaarin verran, kyllä sinne kaikenlaista mahtuu :) Se lipstikan kuolema oli käsittämätön. Onneksi se oli tehnyt jälkeläisiä, tosin niitäkin vähemmän kuin edellisvuosina.

      Poista
  5. Iiiiik! Voi että, kun janoaisin tietoa tuon taimimyymälän nimestä. Asun Hämeessä itsekin ja kyllähän nämä kaikki taimipaikat tulee kierrettyä läpi! Tulee epäilys yhdestä paikasta, jonka liepeillä mieheni kerran sanoi nähneensä espanjansiruetanan.

    Valtava määrä talvituhoja. Niin täälläkin, jos se jotain lohduttaa. Aloin jo epäillä perennojen monivuotisuutta, ihan noin ylipäätään, varsin rankasti. =D Tosin appiukkoni on aina ollut sitä mieltä, ettei ne perennat mitään monivuotisia ole, kun niitä joka vuosi ostetaan lisää. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loistava kommentti appiukoltasi :) :) Laitan sinulle viestiä siitä puutarhasta, johon olen tähän asti ollut todella tyytyväinen.

      Poista
  6. Voi, mikä määrä :(. Onneksi huomasit espanjasiruetanan ajoissa! Meiltä meni toinen mehiläspesä :(. Se oli heinäkuun alussa ostettu parvipesä. Ei ollut varmaan riittävän vahva syksyn ja talven koitoksiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho sitä mehiläispesää ja tosi harmi :( Hankitteko tilalle uuden?

      Poista
  7. Teillä on ollut todella suuri kato, lipstikkakin vielä. Meillä kuoli joitain ikivanhoja valkoisia syreenejä mutta paikka olisin aivan liian kostea. Liljoista selvisi kaikki paitsi paratiisililja kärsi. Leimuista taas kuoli suurin osa, jopa kymmeniä vuosia vanhoista meni suurin osa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan ihme kato on käynyt kun meillä syreenit tykkäsivät märästä syksystä ja leimut selvisivät miltei kaikki. Ne jotka kuolivat, olivat myyräonkaloiden päällä eikä niillä ollut enää keväällä juuria... Kuulin monelta muultakin että leimut olisivat kärsineet talvesta pahasti.

      Poista
  8. Teillä on ollut todella suuri kato, lipstikkakin vielä. Meillä kuoli joitain ikivanhoja valkoisia syreenejä mutta paikka olisin aivan liian kostea. Liljoista selvisi kaikki paitsi paratiisililja kärsi. Leimuista taas kuoli suurin osa, jopa kymmeniä vuosia vanhoista meni suurin osa.

    VastaaPoista