Mikä kesä?

Tänä vuonna ei sitten kesää ollutkaan. Vain vähälumisempi aika toukokuun ja syyskuun välissä, silloinkin tuli rakeita aika ajoin. Viimeiset kevään lumet sulivat vapun jälkeen, seuraavan kerran maa oli valkoisena lokakuun 26. päivä. Tätä kirjoittaessani räntää mättää vaakasuoraan ja piha on lumen vallassa.

On outoa olla sisällä päivänvalolla. Viimeiset viisi kuukautta olen ollut kaiken mahdollisen valoisan ajan pihalla, etenkin näin syksyllä kun valoa on jo niin vähän.

Muisto elokuulta: punaista, lilaa ja valkoista väriminttua 23.8.

Niin pahat vieroitusoireet sain kun en pääse kunnon pihatöihin että kävin kaivamassa lumen alta paikkoja istutuksille. Maa on onneksi sula, vielä. Autotallin kulmalla odottaa kaksi terijoensalavaa, kaksi "puusyreeniä" eli vartettua syreenia sekä luumupuu. Muut ostin kun halvalla sain (vitosella ja kahdella eurolla kappale), luumupuu on häälahja ystäviltä.

Ai niin, kuistilla on yksi kuunlilja ja neljä syyskaunosilmää. Maksoivat 0,20 euroa Hankkijalla. Piti vain kaivaa ne itse lumen alta myyntipöydiltä. Hyvinkään Hankkijalla oli kasvit olleet katoksen alla ja kaikki kasvit jaettiin ilmaiseksi lumisateen tultua. Onneksi en ehtinyt sinne, noissakin on pohtimista minne ne laitan. Eteisessä on muutama sata tulppaaninsipulia ja 50 liljansipulia. Liljat taitavat olla jo menetettyjä, ainakin ensi vuoden kukinnan takia, mutta kunhan saisin ne edes maahan vielä.

Toisessa kylpyhuoneessa on lattialla kuivumassa parikymmentä ämpärillistä daalian mukuloita. Nekin pitäisi vielä kellariin, mutta sitä ennen haudata kuivikkeisiin ja se pitäisi tehdä ulkona. Nollakeli, räntäsäde ja luminen maa eivät ole suotuisa yhdistelmä siihen.

Ensimmäinen hallayö tai siis jo pakkasyö oli 6.9., samaan aikaan kuin viime vuonna. Daaliosta paleltui osa, gladiolukset eivät olleet moksiskaan.

Takapihalla oli vielä 27.8. vihreää ja poikkeuksellisen aurinkoista. Valoa ei ole juuri menneenä kesänä ollut, syksyllä vielä vähemmän.

Nyt siellä näyttää tältä:

Kymmenkunta daalian juurakkoa lähti eilen uuteen kotiin, eivät olisi mahtuneet kellariin. Daalia- ja gladiolusruukut tyhjensin aivan viime hetkellä, viimeiset otsalampun valossa illalla. Yöllä meni reteästi pakkasen puolelle. Pari ruukkua hajosi kiireessä ja kaikki varret jäivät lumen alle kasoihin. Mutta daaliat sain pois ruukuista, pestyä ja vietyä kylpyhuoneeseen.

Alkusyksy meni EI:n merkeissä (Epätoivoista Istutusta ja EI uusille ostoksille, jälkimmäinen epäonnistui). Menin sitten tilaamaan hilppasen kukkasipuleita (ikään kuin puutarhamyymälöistä ostetut eivät olisi olleet tarpeeksi..), täysin masokistista kun meillä pitää kaikki tulppaanit ja liljat olla hyvin suojattu myyriltä. Noutaessai pakettia jossa oli ystäväni ja minun tilaus (ystävän osuus 1/6) Matkahuollon virkailija kehotti tuomaan auton lähemmäs. No ei ihme, hän raahasi eteeni 26-kiloisen paketin. Juu, istuttamista on riittänyt...

Olin tilannut myös valkosipulia jotka piti laittaa lavaan. Lava multineen on valmis, mutta valkkarit odottavat lumen sulamista yhä. Toivottavasti eivät kauaa, sillä kohta alkaa olla jo kiire.

Viimeiset kärhöostokset sain istutettua syyskuussa, niillekin piti tehdä verkkohäkki suojaksi jotta niiden juuret säästyisivät myyrien aiheuttamilta tuhoilta. Juuret eivät kelpaa myyrille, mutta ne katkovat ne onkaloita kaivaessaan.

Harvialan kartanon puutarhamyymälästä ostin atsaleoita metsänreunaan puoleen hintaan, yhden olin jo ostanut Heinolan K-raudasta. Hämeenlinnan Hankkijalta ostin lisää hortensioita, nyt niiden määrä alkaa olla jo täynnä (no,  katsotaan miten ensi kesän lopussa käy..). Kummatkin kasvit pitää suojata talvella ainakin jäniksiltä, atsaleoille laitan havusuojauksen myös.

Porkkalan kartanon puutarhamyymälän loppuunmyynnistä lähti mukaan vain yksi nimetön päivänlilja, esikko ja ruusukvitteni. Edellisen tapoin leikkaamalla vahingossa sen varret maan tasalle kun se kasvoi perennojen keskellä. Nekin sain istutettua, mutta muiden päivänliljojen kanssa tuli ongelmia kun kompostin viereisen kukkapenkin möyhin aika lailla. Siellä oli Frans Hals-päivänliljaa joka ei takuulla tykännyt siirrosta ja uudelleen istutuksesta lokakuussa. Heinät ja myyrät olivat vallanneet sen penkin niin täysin, ettei lapio uponnut multaan paksun heinäkerroksen ja -juuriston läpi ja sitten se solahti vartta myöten isoihin onkaloihin. Vanha vanhemmiltani saatu hortsensia sai uuden paikan metsänreunassa ja pienehköstä penkistä lähti jättikottikuormallinen heinäjuuripaakkuja takanpihan nurmen kolojen täytteeksi. Ajanpuutteen takia en saanut koko penkkiä uudistettua, mutta nyt siellä on uutta multaa, 5 rei´itettyä ämpärillistä liljoja ja tulppaaneita ja päivänliljat uudelleen istutettuina. Heinien juuret olivat tukahduttaneet saksankurjenmiekat, ei ihme että ne kasvoivat niin kituliaasti parina viime kesänä.

Jänikset söivät toissavuonna yhden nuoren terijoensalavan rungon kun en ollut suojannut sitä. Jätin se kuitenkin niille sijoilleen ja ihmeen hyvin se on kasvanutkin, ts. pysynyt elossa. Tänä syksynä jänikset jatkoivat projektiaan ja nyt sai salava väistyä uuden tieltä.

Sääennuste lupaa ensi viikoksi meille jopa .-10 C yöpakkasia. Täytynee vielä odottaa loppujen kasvien istutusta, sillä mitä edellisvuosiin on luottamista, on joulun aikaan viimeistään samat lämpötilat kuin kesäkuussa jolloin oli +6 C ja satoi rakeita.

Viiruhelpiä, kuunliljoja, siperiankurjenmiekkaa ja rakas mummokoira 23.9., viikkoa ennen kuin se nukkui pois :( 

Valkoinen punahattu "White Swan", kimalainen ja punaista väriminttua 23.8.

Jos kesällä paistoikin, olivat pilvet taivaalla kuin vahdissa. Takapihaa 13.8.

Auringonlasku 3.9.

Iltavalo ja pilvet 16.9.

Iltarusko 23.8.

 
Iltasumu 27.9.