Näpit jäässä sinun on pihatyösi tekemän

Kevät ei helpolla etene. Muutama päivä sitten mätti räntää ja lunta niin että piha oli 5 cm lumikerroksessa vajaan vuorokauden. Päivisin tulee niin että tavarat lentelevät ympäri pihaa ja jopa raskas metallinen köynnöskaari kaatui. Öisin on pakkasta. Toisaalta: ei tule hiki pihatöissä.

Hieman pukkasi kyllä lämmintä kun käänsin kasvimaan ja kitkin sieltä samalla ämpärillisen voikukanjuuria. Vadelmapensaat rehottavat yhä kasvimaalla koska puupinoille on tulossa uusi kenttä, jonka reunalle siirrän karhunvadelman ja muut jalostetut vadelmalajikket. Pitänee odottaa vielä jonkin aikaa.

Muiden puutarhablogien ja Facebookin puutarharyhmien innoittamana sain yltiöoptimistikohtauksen ja siirsin osan kellarissa olleista daalioista esikasvatusruukkuihin. Suurin osa jäi vielä kellariin. Koska sisälle ei voi tuoda enää mitään (päinvastoin, lattioiden valu alkaa ensi viikolla ja kaikki pitää tyhjentää remonttipuolelta), eikä kuistille mahdu (oops, kuka vannoi ettei esikasvata?) niin jätin ruukut ulos eristelevyn päälle seinän viereen. Katsotaan kuinka daaloille käy..

Ei pitänyt esikasvattaa. Mitään.

Käväisin perjantaina Prismassa ja tajusin samalla että kas, siellähän on myynnissä liljoja myös ja vielä edullisesti! Suureksi harmituksekseni oriental-lilja Muscadet oli jo myyty loppuun. Onneksi siellä oli myös puuliljoja, ja normilijojen hinnalla! Kun kaupan päälle sai vielä asiakasomistajapäivien alennuksen -15 %, oli ostosreissu pelastettu.

Saattaa olla että Prismasta tekemäni löydöt päätyvät myös ruukkuihin ja ulos. (Pitänee tehdä kohta ostosreissu ruukkujen takia, alkavat olla jo vähissä...).  Maahan en sattuneesta syystä laita mitään sipulikasveja ennen kuin ostetaan lisää rappausverkkoa niiden suojaksi. Etupihan nurmikko näyttää tältä:

Ja alempana pihassa tältä:

Rappausverkkosuoja on toiminut hyvin, siinä ei ole yhtään  myyränmentävää aukkoa edes pohjassa. Sipulikasvit ovat myyriltä suojassa ja kesän edetessä verkko häviää täysin kasvien alle eikä sitä näy.

Vanha (monta kymmentä vuotta, todistettavasti) pihapioni kasvaa montussa (myyrät vieneet mullan alta), lilluu sateen jälkeen vesilammikossa - eikä ole moksiskaan. Vuosi vuodelta se leviää laajemmalle.

Pihavahinkoinventaariossa huomasin että tarhakotakuusama on irtisanonut elämissopimuksen, vielä syksyllä se oli ihan voimissaan mutta nyt totaalisen kuollut. Syksyllä istutetut rhodot ovat kaikki elossa, jopa ne oksat jotka sain ystävältäni ja joissa oli vain minikokoiset juuret. Hortensioista tämä viime kesäkuun alussa ystävältäni saatu hortensia on kaikista topakammin kasvussa, hämmästyttävää.

Olin aika skeptinen selviääkö se talven yli maassa lainkaan.

Yhdessäkään kärhössä ei näy mitään elonmerkkejä, mutta kaipa edes osa on elossa.. Hieman huolestuttaa koska viime vuonna näkyi jo alkuja tähän aikaan.  Jos sääennustus pitää paikkaansa, seuraavat 10 päivää pitäisi lämpötilan olla plussan puolella yötä päivää. Sen jälkeen luulisi Miss Batemanin, Emilia Platerin, Margaret Huntin, Madame Julia Correvonin ja kumppaneidenkin jo heräävän...

Keisarinpikarililja on jo hyvässä kasvuvauhdissa. Se ja sen monet kaverit ovat istutettu myyrien onkaloon, edellisvuonna myyrät siirsivät pahanhajuiset sipulit syrjään kulkureitiltä, mutta nyt ovat jättäneet sen reitin käyttämättä.

Pihalla kukkii pieniä väriläiskiä räntäsateesta ja jatkuvasta kylmästä tuulesta huolimatta.

Kevätkurjenmiekka

Kevätkurjenmiekka Katherine Hodgkin

 Posliinihyasintti, ensimmäinen.

 Tällä viikolla ei ole saatu otettua yhtään auringonlaskukuvaa, sillä näkymät ovat olleet aika synkkiä (nuo kaksi valkoista valopilkkua ovat naapuripellon joutsenpariskunta).