Lisätunteja päiviin ja puutarhurille lisää kuntoa, kiitos

Ensimmäinen toive ei taida toteutua, toinen toteutuu pakostakin. Loppukesästä t-paitojen hihansuut kiristävät ja 70-litrainen multasäkki nousee yhdellä kädellä. Mutta puutarhurin elopaino ei laske mihinkään koska kroonisesta pihallaolosta tulee krooninen nälkä.

Kevät on edennyt nihkeästi, jos aurinko sattuukin paistamaan niin tällä tontilla lähes jatkuvasti puhaltava tuuli pitää huolen että pihalla tapahtuu tuskaisen hitaasti mitään. Jopa kuisti on niin viileä että esikasvatuksessa olevat kasvit reklamoivat olemattomalla kasvulla.

Kevätkurjenmiekkoja, krookuksia ja jääkurjenmiekka perennapenkin reunassa

Scillat kukassa

Sisälle ei voi tuoda eikä jättää mitään esikasvatukseen, tilaa ei ole. Sillä 3/4 talosta näyttää tältä.

 Olohuone-keittiö, taustalla aula ja koirien huone

Keittiö

Lämmitysputkea on lattioissa yli puoli kilometriä, talon toinen osa mukaanluettuna vajaa kilometri. Ensi viikolla on lattioiden valu, sitten kestää tovin (eli voisin tuoda osan esikasvatuskennoista sisälle...) ennen kuin Juha tekee lattioiden laatoituksen.

Tälle viikonlopulle vapautui yksi päivä pelkästään puutarhatöihin kun isommalla porukalla suunniteltu matka Lahden puutarhamessuille ja tutustumiskäynti Plantageniin peruuntui Lidlin takia. Saksalaiset pistivät taas perennanjuurakot, kukkasipulit ja mukulat myyntiin sellaisilla hinnoilla, ettei intoa ollut enää lähteä messuille ostamaan samoja kasveja.

Oma tehoiskuni paikalliseen Lidl:iin tuotti kaksi kassillista liljojen sipuleita (!), yhden daaliapussin ja äideille yhden kassillisen sekalaisen ostoksen perennoja ja kesäkukkia. Ostin myös muutaman perennanjuurakon, mutta niistä en suuria odota kun ei ole kovin hyviä kokemuksia edellisvuosilta. Liljoista olen innoissani, mukaan lähti edullisesti mm. näitä: 

Koska lukuisista tarkistuksistani huolimatta en ole löytänyt yhdestäkään kärhöstä mitään elonmerkkejä (!), ostin hätäpäissäni Kodin Terrasta Nelly Moserin ja lilan Jackmanniin, olivat erittäin kohtuullisesti hinnoiteltuja.

Jottei istutus- ja esikasvatustyöt loppuisi kesken, jatkoin kellarin tyhjentämistä daalioista. Olin valmistautunut edelliskevään tapaan nakkaamaan 3/4 daalioista mätinä metsänreunaan, mutta ryökäleet olivatkin lähes kaikki hengissä ja hyvinvoivia. Isot esikasvatusruukut loppuivat heti alkuunsa ja osan laitoin jo kohtaloa uhmaten kasvamaan lopullisiin ruukkuihin. Harson alle, tottakai. Perennapenkeissä ei daalioille ole tänä vuonna tilaa, niiden paikoilla on kasvamassa pioneja.

Yhteen lavaan kasvimaalla kylvin jo salaattia. Sormet syyhyäisivät jo muihinkin kasvimaan kylvöihin, mutta jonkun aikaa pitänee vielä odotella. Kuinka tuskaista. Sillä aikaa voisi vaikka harjoittaa lihaksia lapion varressa, tälle kentän reunalle tarvitsisi tehdä jotain... Kentästä tulee varasto- ja tekopaikka polttopuille uutta liiteriä odotellessa.

Kuvassa myös mustavalkoinen somiste. Oikealla näkyy perennapenkin tulevia reunuksia, ovat sen verran painavaa tavaraa että siirto vaatii konevoimaa...