Joka toiselle kuoppaa kaivaa...

...saa toisen ikionnelliseksi! Viikon aikana kaivoin 18 20 kuoppaa. Tuli jotenkin tuo lausahdus mieleen...

Minulle tapahtui ns. domino-ilmiö, puutarhureille sangen tuttu asia. Yhden kun ostat ja istutat, siirrät seitsemää. Ainakin.

Heinolan Rautiassa oli yllättävän hyvä taimivalikoima vielä syyskuussa - ja kaikki puoleen hintaan. Onneksi kahden hengen suurperheellämme on pakettiauto ja tila-auto, koska kummatkin autot olivat täpötäynnä mökiltä lähdettäessä.

Viimeisenä lomapäivänä kotikaupungissa "piipahdin" paikallisessa Agrimarketissa, jossa oli myös kaikki taimet ja havut puoleen hintaan, perennat -70 %. Taas oli tila-autossa tungosta kun Fiona sai seurakseen 2 tuijaa, 2 syyshortensia "Grandiflora"a, 3 syreeniä (vanhemmilleni tosin), muutaman perennan ja pari lannoitesäkkiä. Lisäksi lähiTokmanni myi syyslannoitteet -40 %, niitäkin tuli hankittua. Ovatpahan valmiina ensi syksyksi. Edit: muutamaa päivää myöhemmin palasin vielä Agrimarketiin Löytölaaripäiville. Olen etsinyt ihan koko kesän kaaleille tarpeeksi tiheäsilmäistä verkkoa suojaksi, tuloksetta. Siellä ne olivat paketissa Löytölaarissa, hinta hurjat 2 euroa. Muutaman ostin... Samalla kiersin myös puutarhamyymälän, taas. Pihalla odottaa vesisaavissa nyt muutama syreeni lisää. Pari perennaakin hankin...

Harvialan taimimyymälässä en ollut koskaan käynyt (noloa, mutta pakko myöntää), sinne singahdin tarjousilmoituksen perusteella. Mukaan lähti Kekkilän erikoismultia (puoleen hintaan) ja sieltä löysin vihdoin isoja terijoen salavia. Onneksi on tila-auto, kolmimetriset puut mahtuivat sinne oikein näppärästi! Olemme istuttaneet terijoen salavia pellon ja tontin rajalle suojaksi pelloilta puhaltavalta tuulelta ja pölyltä. Tarpeeksi isoja taimia ei ole pariin vuoteen löytynyt, eikä pikkupiiskoista ole kestämään pellon reunassa (todistettavasti).

Jottei kuoppien kaivelu keskeytyisi, Posti muistutti Viherpeukaloiden ja Kauppilan tilausten tulosta. Kauppilasta tilasin erilaisia heiniä ja pionin "Coral Sunset". Ja rutosti kukkasipuleita kummaltakin toimittajalta.

Domino-ilmiö lähti siitä että kanukoille pitää löytää paikka. Toinen kanukka huvimajan viereen, paleltuneen magnolian paikalle. Ei ongelmaa, siinä oli hyvää tilaa ja paikka.
Toinen magnolia tulisi kaariportin eteen. Siitä pitää siirtää pois kaksi marja-aroniaa. Minne aroniat? No muiden aronioiden joukkoon pellonreunalle. Kaivaa kaivaa...

Kymmenen syreeniä istutan pellon ja pihan väliin rajalle. Myyrät ovat valmiiksi pöyhentäneet maan (lue: katsotaan moniko syreeni säilyy tyhjän päällä hengissä koska alla ei ole mitään muuta kuin onkaloita). Yhtenäisen syreenisarjan tiellä on yksi isotuomipihlaja ja marjatuomipihlaja. No siirretään ne pois. Minne? Metsänreunaan missä on muitakin istutuksia. Kaivaa kaivaa.

Kesän ämpärissä olleet lumipalloheisin oksat  pitää istuttaa ennen kuin maa on liian kylmä. Minne? Metsänreunaan, siellä on tilaa. Kaivaa kaivaa...

Syyshortensialle pitää etsiä uusi paikka, ei mahdu enää muiden joukkoon. Minne? Rhodojen lähelle metsänreunaan. Kaivaa kaivaa...

Iso särkynyt sydän pitää siirtää muualle koska sen tilalle tulee Kauppilasta tilatut heinät. Ja taas kaivaa kaivaa...

Kun kerran kaivamisen makuun pääsin, päätin siirtää takapihan kohopenkistä kultapallot ja huiskunauhukset penkin taakse isotöyhtöangervojen luokse. Huiskunauhuksia siirsin myös muiden nauhusten joukkoon penkin viereen. Ei ihan nopein ja helpoin urakka, sillä sekä kultapallo että huiskunauhus olivat levinneet jo koko penkin alueelle ahdistellen kuunliljoja, liljoja ja päivänliljoja jotka nyt saivan kasvurauhan.

Sormustinkukka innostui vihdoin leviämään perennapenkissä, neljän vuoden jälkeen. Liiankin innolla. Vaihdoin niiden paikkaa toiseen penkkiin ja samalla inventoin myyrien onkalotilanteen perennapenkeissä. Inventoinnin loppulauseke on yksinkertaisesti järkyttävä. En ymmärrä miten perennapenkit näyttävät kesäisin niin hyvältä ottaen huomioon että useiden neliöiden alalta alla on pelkkää isoa onkaloa.

Kesä-heinäkuussa rikkaruohojen esteeksi kylvämäni salaatit lähtivät kasvuun vasta elokuussa kun rikkaruohot ovat jo luovuttaneet. Ei niistä mitään apua siinä torjunnassa siis ollut, mutta olemme saatu tuoretta salaattia syötäväksi runsaasti päivittäin, vielä näin syyskuun lopussakin. Sitä salaattia on siis penkkitolkulla, lähes koko kasvimaan alalta.

Tyrniä tuli erittäin runsaasti ja kun se suojattiin harsolla ja verkoilla linnuilta, sitä olikin niin paljon ettei sitä saatu kerättyä kuin pieni osa. Kerääminen on niin hidasta, että noin ison sadon keruu käsin olisi vienyt päiviä. Linnut saavat herkutella lopuilla marjoilla.

Suippopaprikaa tulee myös runsaasti, ihanan makeita ja isoja paprikoita.

Silkkiunikko "Shirley" kukkii tauotta, aloitti elokuussa ja on yhä täynnä nuppuja.

Syyskuun hankinta: kanukka

Kerrottu tarhasalkoruusu aloitti kukinnan liian myöhään, vain muutama nuppu ehti aueta ja loput mätänivät.

Kerrottu syysasteri, nimi edelleen hukassa...

Komeamaksaruoho kukkii tyhjän päällä, alla valtava myyrien tekemä luolasto.

Räikeän punaista syksyssä: Ruostekukka "Lucifer"

Kallionauhukset ja Tara

Auringonkeltaista syksyssä, auringonkukka keskellä kasvimaata.