Lisää unikkoja!

Kun kuukausien tauon jälkeen pääsin vauhtiin blogipäivityksissä (lue: ei ole pihalla töitä kun se on paksun nuoskakerroksen alla...) niin jatkan seuraavaksi unikoilla.

Uusimmassa Kotipuutarha-lehdessä (1/2021) oli kasviasiantuntija Eila Rädyn kattava ja tietävä kirjoitus yksivuotisista unikoista. Vihdoinkin. Olen pitkään ihmetellyt miksei niistä ole sosiaalisessa mediassa ja etenkään puutarhalehdissä enempää kirjoituksia. Oma blogipostaukseni unikoista lähes kahden vuoden takaa on ollut suosittu, lukukertoja lähes 2500 (!). Myös Sarin Puutarhat-blogissa on yksivuotisista unikoista  

Yksivuotiset unikot ovat suosittuja ja suositeltavia helppohoitosuutensa ja kauneutensa vuoksi. Kukinta on lyhyt, mutta näyttävä (etenkin jos unikot ovat ryhmänä) ja upeiden siemenkotien myötä ne kaunistavat puutarhassa pitkään. Sen lisäksi että ne eivät kelpaa myyrille (jees!!), peuroille eivätkä maistu kovin etanoillekaan, niitä voi lisätä runsaan siementämisen ansiosta helposti eikä siementen kerääminen ole vaikeaa, päinvastoin.

Lehden artikkelissa muistutettiin, että yksivuotisten unikoiden kasvu ja kukinta paranevat runsaan humuksen ja lannoituksen myötä, artikkeln kirjoittaja Eila Räty oli lisännyt unikoiden kasvualustaan myös kompostia ja hevosenlantaa. Minä olen lisännyt hiesumaassa oleviin kukkapenkkeihin multaa ja rakeista hevosenlantalannoitetta alkukesästä, mutta turve- ja kompostipitoisempi lisäys on jäänyt tekemättä (koska kukkapenkeissä on paljon liljoja jotka eivät siedä turvepitoista multaa sen keräämän kosteuden takia).

Meillä on tontilla ja tietenkin kukkapenkeissä valtaisa myyräongelma ja olen kylvänyt unikonsiemeniä toukokuusta alkaen pitkin kesää niihin kohtiin josta myyrät ovat perennoja tuhonneet. Toimii hyvin kunhan muistaisin kylvää siemenet tarpeeksi harvaan. Liian usein taimia on liian lähekkäin jolloin kasvu jää huonommaksi, kukinnasta puhumattakaan. Erityisen vaikeaa on kylvää silkkiunikoiden siemenet tarpeeksi harvaan, sillä ne ovat todella pieniä. Silkkiunikon (kuten myös monivuotisen espanjanunikon) siemenkodat ovat pieniä ja siemeniä suhteessa vähemman kuin muilla. Espanjanunikonkin pienessä (kapeammassa) siemenkodassa on enemmän siemeniä kuin silkkiunikolla. Silkkiunikko vaati myös pidemmän kasvuajan, meillä kolmosvyöhykkeellä ne kukkivat vasta elokuussa ja paras kukinta-aika oli kuun loppu. Onneksi elokuussa ei poikkeuksellisesti ollut hallaöitä jotka olisivat lopettaneet kaikkien unikoiden kukinnan nopeasti.

Joka vuosi kerään kuivuneista siemenkodista siemeniä talteen, kaikkia sekaisin eli siemensekoituksesta voi kasvaa seuraavana kesänä miltei minkä näköisiä yksivuotisia unikoita vain. Selvästi yksinkertaiset "perusunikot" ovat niitä jotka kukkivat vuodesta toiseen varmasti, kerrotut muuttuvat hyvinkin nopeasti yksinkertaiseksi vuosi vuodelta (etenkin jos kasvavat vähänkään heikkoravinteisemmalla paikalla). Siemeniä tulee kuivuneista kodista niin paljon että niistä riittää myytäväksikin. Jokaiselle ostajalle saan lähetettyä siemeniä niin paljon että ne riittävät kolmeen reiluun kylvökertaan. Viimekesäisiä siemeniä on muuten vielä jäljellä myytäväksi, laita viesti jos kiinnostaa.

Myyrät tuhosivat kerrotun keltaisen salkoruusun etupihan perennapenkistä (ja muutaman muun perennan sen ympäriltä). Aukkokohtaan heittelin edellisenä kesänä keräämästäni siemenseoksesta hieman yli maustemitallisen siemeniä toukokuun lopussa ja 4. ja 5. heinäkuuta kukinta oli näin upeaa.

 Valkoinen, hieman pinkkiin vivahtava kerrottu silkkiunikko.

"Danish Flag" (tai "Daneborg", sama unikko, eri versiot nimestä) muuttui sulkaunikosta seuraavana kesänä tasaterälehtisemmäksi. Kuva on otettu heinäkuun alussa, siemenet kylvin toukokuun ja kesäkuun vaihteessa täällä kolmosvyöhykkeellä. 

  

 

 

 

"Oikeanlainen" "Danish Flag" yläpuolelta kuvattuna.

 

 

Yksinkertaisia unikoita heinäkuun alussa kuvattuna. Kauniita punaisen eri sävyjä.

Juuri avautuneen silkkiunikon terälehdet ovat vielä ihan ryppyiset, kuva on otettu 10.7.

Sama kukka päivää myöhemmin.

 

 

Silkkiunikko "Pandoran" kaikki kukat olivat kerrottuja ja terälehdissä huisan kaunis liukuväri. Siemenpussin kuvassa kukat olivat tummanpunaisia, osa yksinkertaisia ja vain osassa terälehtiä oli tuota kirjavaa väritystä. Meillä jokainen kukka oli tuollainen kirjava, yhtään pussin kuvan mukaista kukkaa ei tullut.

 

Jo kukinnan loppuvaiheessa oleva "Pandora" elokuun alussa, terälehdet todellakin kuin silkkiä.

Vaaleanpunainen silkkiunikko jonka terälehtien kärjissä häivähdys valkoista.

 

Avautumassa oleva sulkaunikko on aika häijyn näköinen :)

Yksinkertainen, isokukkainen kaunis kaksivärinen unikko. Hurmaava lilan sävy!

"Danish Flag" heinäkuun lopussa, taustalla sinivalkoinen ritarinkannuksen yksittäinen kukka.

 

 

Jos yrität kasvattaa jotain kasvia vaivalla jossain, aika harvoin onnistut täydellisesti. Jos joku yksittäinen siemen hairahtuu  jonnekin, siitä kasvaa iso, komea ja näyttävä kukka vaikka olosuhteet ovat totaalisen väärät. Tämä päätti raivata kasvupaikan keskelle soraa tulevan kasvihuoneen eteen.

Silkkiunikoita

 

Kerrottu kaksivärinen silkkiunikko kukki elokuun lopussa.

Pioniunikot taantuivat nopeasti yksinkertaisiksi vuosi vuodelta, tässä vielä niitä harvoja jotka pysyivät runsaasti kerrottuina eli ns. pioniunikkona. Tämäkin kukki vasta elokuun loppupuolella.

Tämä ei periaatteessa kuulu tähän postaukseen koska on periaatteessa monivuotinen, mutta vain periaatteessa. En ole löytänyt mistään varmuutta onko espanjanunikko 

"Double Tangerine Gem" monivuotinen vai ei (täällä Suomessa siis). Meillä se on kasvanut jo monta vuotta samassa paikassa, mutta lieneekö sitten siementänyt vain hyvin kasvupaikalleen. Se kukkii koko sydänkesän pitkin, kapein varsin ja hehkuvanoranssinkeltaisin kukin. Kukat eivät ole isoja, mutta kukinta on runsasta. Siemenet ovat pieniä ja olen saanut niitä kerättyä myyntiin asti.

 

Ensi kesään on vielä kuukausia aikaa ja tämä näky muistuttaa mitä ihanaa on taas odotettavissa