Pientä puutarhashoppailua

Siis perennaostoksia muualta kuin kotikaupungista.

Kesäloma on lyhyt, joten se käytetään tehokkaasti. Kuten kitkemällä kasvimaata raivoisasti (ehkä tylsin asia puutarhanhoidossa), kauhistelemalla rikkaruohojen valtaamaa perunapenkkiä (kunhan sinne vain ehtisi...), kastelemalla perennoja ja kasvimaata (taas viimeisimmät ukkos- ja sadekuurot jättivät tämän kylän välistä) ja tekemällä tehoistutuksia ("Nyt meni hermot, nämä tulee just tähän." Eli se siitä suunnitelmallisesta puutarhanhoidosta ja järjestelmällisestä puutarhan "tilojen" ja tunnelmien luomisesta...).

Siinä kastelukannujen ja rikkaruohoastioiden ja multasäkkien kantamisen välissä voi tehdä jotain ihan muuta. Kuten käydä ostamassa lisää istutettavaa.

Ensin tein ystäväni kanssa (jolla ei ole edes omaa pihaa, mutta sitkeästi jaksaa kuunnella puutarhajuttujani ja osallistua shoppailuihin) käynnin Heinolassa entisessä Multanäpissä. Sieltä löytyi aivan ihana kuunlilja "Touch of Class", jota minulla ei tietääkseni vielä ole. En ole ainakaan löytänyt. Tosin pari päivää sitten löysin särkyneen sydämen ja keltapäivänliljojen välistä kaksi kuunliljaa, joiden olemassaolon olin unohtanut autuaasti. Ovat kai kuunliljalajikkeet numerot 21 ja 22. Tai 23 ja 24. Monta niitä ainakin on (tässä kohtaa vakavasti otettavat puutarhaharrastajat repivät hiuksiaan kun ei ole mielikuvaa edes mitä perennapenkeissä on, saati niiden nimistä).

Seuraavana päivänä suuntasimme mielestämme keskelle ei-mitään, eli Perennapuutarha Pöntiselle Sysmään. Paikka oli tuttu parin vuoden takaa Avoimista puutarhoista. Hieman oli puutarhakierroksessa muutoksia tapahtunut, mutta kasvit olivat yhtä upeita tai itse asiassa upeampia kuin silloin. Kuunliljojen määrä ja rehevyys oli lähes mykistävää.
(kuvat on otettu puhelimella)

Kuunliljojen jälkeen ällistelimme pioniryhmää, joita ei ihan joka puutarhasta löydy...

Puutarha-alueelta löytyi muutakin mielenkiintoista katseltavaa

Puutarhan myymäläalueelta löytyi heti ostettavaa: ystävälle sulkaneilikkaa (ts. vuorineilikkaa), omani ostin Pöntiseltä toissavuonna.

Rankka ukkoskuuro keskeytti hyvin alkaneen ostosreissumme, joten sulkaneilikoiden lisäksi mukaan lähti vain erilaisia saksankurjenmiekkoja (mm. "Broadway Star") ja päivänlilja "Pandoras Box". Viimeistään ensi keväänä sinne on päästävä uudelleen, sillä silloin olisi ehkä myynnissä tätä vaaleansinistä saksankurjenmiekkaa (joka ei tuossa puhelinkuvassa näy edukseen). Yksi kukka oli kämmenen kokoinen!

Kotipihalla siirsin nauhuksia takapihan kohopenkistä maahan penkin viereen, jossa ne saavat kasvaa vapaasti ja ilman että peittävät muita perennoja ja vievät voimia niiltä. Kohopenkistä löytyi nauhuksien alta ja takaa lisää kuunliljoja (juu, niitä on tullut hankittua viime vuosina...) ja nauhuksien tilalle siirsin yllä mainitut ostokseni.

Kasvimaalla porkkanat meinaavat tukehtua vesiheinään, punajuuret selviävät rikkaruohoista hieman paremmin ja olen taas onnistunut ostamaan sen kitkerän kurkun taimia (tähän suunnatonta sadattelua). Osa kurkuntaimista paleltui (heinäkuussa!) ja vain kaksi taimea on "Profi"a, suosikkiamme. Loput selvinneet taimet ovat näemmä "Marketmore"a, josta ei ole mitään hyvää sanottavaa viime kesältä.

Fenkolia tulee tosiaan yli tarpeen, mutta basilikalle sanoin katkerat hyvästit ja söimme ne kuusi lehteä jotka säästyivät joltain öttiäiseltä. Viime kesän basilikasadosta ei tänä vuonna ole tietoakaan. Mutta tulee meille maissia! Ensi vuonna niiden taimia pitää hankkia lisää. Paljon.

Kasvimaasta (ja sen rikkaruohoista) ei ole juuri kuvia (mitä sitä veistä kääntämään haavassa kun joka päivä katson sitä rikkisten määrää kuitenkin...), mutta perennojen paras kukinta-aika alkoi. Mahtavaa värien ja muotojen hurmaa!

Hurjia pilviä, vähän sateita. Mutta komeaa katseltavaa ja kuunneltavaa.

Maaliskuussa istutin ensimmäiset liljojen sipulit ruukkuihin, nyt aloitti kukinnan ensimmäiset, eli Cancun:t

Soihtulilja. Aika pettymys siihen verrattuna mitä olin kuvia netissä katsonut. Mutta silti se loistaa vihreyden keskellä, eli kai näitä voisi ensi vuonnakin hankkia...

Keltapäivänliljat ja pilvet

Onnenapiloita on siellä sun täällä - myös sellaisissa paikoissa jonne en tietääkseni ole niitä laittanut..

"Iron Cross"

Harmaakäenkukka. Sain sen toissavuonna, viime kesänä siitä ei ollut tietoakaan. Tänä kesänä kasvaa ja kukkii pontevasti. Hurmaavan punainen.

Valkoinen sormustinkukka

 Oli upeita auringonlaskuja mökilläkin

Tosielämän Sulo Vilen x 2

....Mutta kun halvalla sai... :)

Tänään oli rekkaruuhkaa pihallamme. Ensin tuli uuden keittiön kodinkoneet, heti perään keittiön ja kodinhoitohuoneen kaapistot ja niiden jälkeen vielä 200 metriä lautatavaraa (tai lankkua se kuulemma on). Keittiö oli normaalihintainen, mutta lauta/lankkutavara on rakkaan mieheni ansiosta edullisempaa. Käyttöä sille on vasta ensi kesänä kasvimaalla: koko kasvimaa siirretään lavoille jottei sen hoitoon menisi kaikki lomat ja illat kuten tänä kesänä on miltei käynyt. Rehevä maaperä ja kasvimaassa kiinni kasvava hehtaarin heinä(rikkaruoho)pelto takaavat loputtoman kitkemisen jonka pitäisi helpottua lavaviljelyllä.

Uudessa keittiössä tulee olemaan hulppeasti kaappitilaa, on sille tarvettakin (terveisin "Mutta kun halvalla sai aikoinaan vanhaa Arabiaa ja kaikenlaisia muita ihania astioita...").

Kaapistot odottavat asennusta tulevassa makuuhuoneessa. Hiki tuli niitä ja kodinkoneita siirtäessä kiireellä sadekuurojen välissä.

Sunnuntaina kävin Fionan kanssa Tuusulassa näyttelyssä ja kotimatkalla teimme entisen kotiseudun kierroksen. Aloitimme Pirilästä josta ostin kolme tarhaidänunikkoa, kaksi "Royal Wedding":iä ja yhden  "Prinzessin Victoria Louise":n sekä punahattu "Magnus":n. Ne olivat normaalihintaisia, mutta ihan_pakko_saada. Niille löytyi jopa tilaa perennapenkistä myyrien jättämistä tyhjistä kohdista. Unikot ovat myrkyllisiä, joten onnea ja menestystä niille myyrille jotka yrittävät lounastaa unikoillani.

Kävimme Fionan kanssa myös Kodin Terrassa, josta ei löytynyt mitään ostettavaa (!). Ystävältän, entiseltä naapuriltani, kävin hakemassa isotöyhtöangervoja. Matkalla Hyrylästä Hyvinkäälle oli valtatien varressa kyltti että Nukarin puutarhalla on alennusmyynti. Onneksi on tila-auto jossa oli vielä tilaa kasveille, eli keula nopeasti oikealle ja kohti puutarhamyymälää. Ja kun halvalla sai, niin...

...ostin valtavan tomaattiamppelin (joka oli täynnä raakileita) kympillä, ison mustakeltaisen runsaskukkaisen petunia-amppelin ystävälleni syntymäpäivälahjaksi kympillä ja sieltä löytyi vihdoin Kekkilän hevosenlantapellettejäkin ja vielä halvemmalla kuin isoissa puutarhamyymälöissä! Ne pelletit ovat ihan ehdottomia, lannoittavat tasaisesti ja pitkään. Parempia kuin kanankakka, tosin ne haisevat paljon vähemmän joten myyrien karkoittajaksi hevosenlantapelleteistä ei ole. 

Fiona oli lopen uupunut kun vihdoin pääsimme kotiin, se ei millään ymmärtänyt ettei päässyt jokaisen kaupassa olleen ihmisen luo tervehtimään. Nukarilla oli sentään koiraystävällisiä asiakkaita ja myyjä jotka Fionan iloksi rapsuttivat sitä.

Viikolla piipahdin Hämeenlinnan K-raudassa jossa oli poikkeuksellisesti hoidettu puutarhaosastoakin. Viime vuonna siellä oli enemmän kuolevia kuin eläviä perennoja ja taimia. Siinä missä Kodin Terra myy esikasvatusastioita ja siemeniä vielä täyteen hintaan (!), K-rauta ilmoitti poistavansa siemenvalikoiman tältä vuodelta myynnistä ja kaikki Lord Nelsonin siemenpussit olivat puoleen hintaan. Säästin paljon (kun halvalla sai) ja ostin "muutaman" pussillisen...

Osa Lord Nelsonin alennussiemenistä meni heti maahan: kylvin lisää salaattia, samettikukkia ja pinaattia. Pavut sain maahan vihdoin lauantaina, en ole näin myöhään niitä ennen laittanutkaan. Sopivasti tänään sataa (ja ennusteen mukaan seuraavina päivinä myös), joten säästyn kastelu-urakalta. 

Pionit kukkivat, yksivuotiset unikot aloittavat kukintaa ja liljat ovat nupulla. Kohta alkaa paras kukintaloistoaika!

Viime postauksessa sadattelin vaaleanpunaisen isotähtiputken viivästynyttä kukintaa. No nyt se kukkii. Paitsi ettei ole vaaleanpunainen...

Varjolilja

Tarhakurjenmiekka ja särkynyt sydän

Vaaleansininen siperiankurjenmiekka. En tiennytkään että niitä on noin vaaleansinisenä versiona. Sain tuon ystäväni äidiltä viime kesänä kun sen kukinta-aika oli jo ohi.

Kurpitsa kukkii, mikäköhäntämänlajikkeennimitaasolikaan... Vink vink Puutarha ja hella!

Laskin pikaisesti eri puolilla pihaa olevat liljat. Lopetin laskun 220:ssä. Okei, vähän on lähtenyt lapasesta niiden(kin) kanssa, mutta jos en tietäisi, väittäisin että nekin ovat lähteneet. Sananmukaisesti. Miten muuten on selitettävissä kaksi liljaa keskellä karviaismarjapensasta, jossa ei ole lähelläkään liljapenkkiä? Tai kaksi topakkaa liljaa tyrnien luona, siinä missä pitäisi kasvaa poikatyrni Tarmo? Tarmosta ei ole tietokaan, mutta liljat voivat mainiosti. Tiedän että syksyn pimeinä iltoina kukkasipuleita on tullut lykittyä minne sattuu otsalampun valossa, mutta en nyt ihan tuollaisiin paikkoihin...

Maisseissa on jo hyvänkokoiset tähkät! Näitä ensi vuonna paaaljon enemmän. Vaikka perunapellon reunalle koska ovat yllättävän helppohoitoisia ja kestävät näemmä koleaa kesää hyvin.

Keltapäivänliljoja ja Noppa

Takapiha kasvimaan reunalta kuvattuna. Juhalla riittää nurmikonleikkuu-urakkaa kun etupihalla on toinen lähes samankokoinen nurmialue.

Puutarhavahdit takapihalla. Tara auringossa viime lauantain helteessä ja Fiona fiksusti varjossa.

Huvimaja ja nouseva täysikuu

Iltapilveilyt viime viikonlopulta

Parasta aikaa

Valo. Aurinko. Lämpö. Loma. Vihreys. Rehevyys. Kasvun ihme. Kesä!

Muutama sadepäivä (juu, meillä satoi vain satunnaisesti vaikka lähialueilla oli pienimuotoisia tulvia) ja lämpö ovat riehaannuttaneet kasvit täysin. Jottei puutarhurin elämä olisi liian tylsää, on taas tiedossa "Arvotaan seuraavat kuolevat/kasvamattomat/hävinneet kasvit"-ruletti. Siihen kuuluvat mm. pinaatit (viime vuonna niitä tuli sananmukaisesti kassikaupalla, tänä vuonna ei ole itänyt vielä yksikään), basilika (viime vuonna vyöryivät kasvulavalta ulos, tänä vuonna kököttää kaksi pikkurillin kokoista alkua jo viidettä viikkoa kasvulavassa), punajuuret (viime vuosina niitä on riittänyt jaettavaksi asti, tänä vuonna ne erottaa ehkä rikkaruohoista kasvimaalla - tai sitten ei) ja perennoista kärhöt, joista osaan on iskenyt ns. lakastumistauti. Hyvin lähteneen kasvun jälkeen ne vain nuutuivat pois. Onneksi niitä on vain muutama ja tiedän edellisvuosista että ensi kesänä tilanne voi olla toinen eikä kasvi kuole kokonaan.

Yllätysrulettiin kuuluvat fenkolit (en kylvänyt onneksi koko Puutarha ja Hellan Ullalta saamaani siemenpussillista koska meillä on nyt kasvamassa lavallinen fenkolia), sipulit (no jaa, eivät yllättäneet. Kasvavat joka vuosi yhtä hyvin), rucola (en tiennytkään että se kasvaa puolimetriseksi ja kukkii kauniisti - ja valloittaa koko kasvilavan), sekä se salaatti, joka ensin jurotti ja sitten riehantui.

Tuosta on jo otettu salaattia syötäväksi joka päivä.. .. Taustalla rehevöitynyttä rucolaa.

 

Perennoista iloisia yllätyksiä tuottavat pionit (viisi vuotta sitten istutettu kukkii ensimmäisen kerran, samoin Tokmannilta pienenä juurakkona maaliskuussa ostettu Sarah Bernhardt), ukonhattu (joka ei ole viihtynyt täällä millään ja nyt uhkaa tukahduttaa naapurikasvit perennapenkissä) sekä leimut (jotka uskollisesti ja sitkeästi kasvavat, vaikka myyrät kääntävät ne juurineen päivineen ympäri talveksi).

Jottei totuus unohtuisi ("Siis MIHIN mä nämä tungen?!"), ostin pari pionia lisää. Kun halvalla sai. Isot taimet kahdella eurolla, pakkohan ne oli ostaa. Kai kuudes Sarah Bernhardt ja kolmas Shirley Temple, mutta niitä ei voi koskaan olla liikaa. Vai voiko? Saman kysymyksen esitän itselleni kuunliljojen suhteen, ostin niitäkin pari. Kun ei minulla muistaakseni ollut juuri NIITÄ lajikkeita. Ehkä.

Kruunuvuokot kukkivat ruukuissa. Kerrottuina ja yksinkertaisina. Tai sitten siltä väliltä.

Pörheän suloista, sulkaneilikka

Viime syksynä ystävältä saatu vanhempi rhodo kukkii

Tämä laukan nimeä ei pikaisesti kannata lausua tai tulee yskä: ostrowskianum

Kurjenpolvi. Epäilen että maatiaisversio kun on hankkimatta perennapenkkiin ilmestynyt ja leviää hanakasti.

Jaloritarinkannus availee helteessä nuppujaan

Perunlilja eli inkalilja vietti talven kellarissa ja näytti keväällä kovin kuolleelta. Hyvin virkosi.

  Valkoinen särkynyt sydän

Karhunvatukka kukkii. Sen kaverit siirsin kasvimaalta tontin toiselle laidalle, tätä en henno kun se kukkii kauniisti eikä leviä holtittomasti.

Punainen isotähtiputki kukkii täysillä, mutta sen vaaleanpunainen sukulainen ei.

Keltapäivänliljat hehkuvat

Talon päädyn kurjenmiekkoja, kuunliljoja ja särkyneitä sydämiä

Pilvien välissä kirkas taivas

Iltavaloshow tältä päivältä