Liljat eli Las Vegas 2016 osa 1

Jokakesäinen Las Vegas on taas täällä!

Ensimmäiset eli maalis-huhtikuussa ruukkuihin istutetut puuliljat ja Tokmannin & Lidl:n "arvotaan seuraavat liljapussin sisällöt"-liljat aloittivat kukinnan jo kolme viikkoa sitten, suurin osa niistä lopettelee jo. Jatkuvien kovien tuulien ja rankkojen sadekuurojen takia puuliljat ovat kukkineet ruukuissaan ulko-oven vieressä räystään alla suojassa. Kun astuu sisältä ulos, on vastassa liljojen huumaava tuoksu etenkin iltaisin.

Uusien puuliljojen varret ovat vielä liian ohuet koska ne pääsivät ulos vasta kesäkuun puolenvälin aikaan kun vihoviimeiset hallat olivat ohi. Puuliljat nojailevat toisiinsa saaden siten tukea isoille ja painaville kukilleen. Syksyllä istutan ne maahan ja toivottavasti tulevat syksyt ja talvet ovat suotuisempia kuin viimeiset, jotta puuliljat saisivat kasvaa vuosi vuodelta vankemmiksi ja vahvemmiksi.

Rappausverkko on meillä ehdoton edellytys sipulikasvien maahanistutukseen, ilman sitä suojaa myyrät kiittävät ateriasta. Jos myyrät eivät syö sipuleita, niin ainakin vievät mullat alta niin että sipuli on sananmukaisesti tyhjän päällä. Rappausverkkokaan ei ole täydellinen suoja, sillä syksyisin perennapenkeissä on vilskettä kun myyrät juoksevat penkkien päältä ja kaivavat sipuleita. Mutta ainakin myyrät joutuvat jumppaamaan enemmän kuin ilman verkkoa ja ovat myös seudulla partioivan ruskosuohaukan kohteena. Rappausverkko vajoaa vuosien aikana syvemmälle joten sen reunan täytyy olla laitettaessa reilusti maan pinnan yläpuolella (vähintään 15 cm).

Tänä kesänä meillä on ollut kasvimaalla riesana isot linnut, lähinnä piha-alueelle pesiytynyt harakkapariskunta poikasineen. Suojasimme kasvimaan harsoilla (jonka linnut repivät rikki mutta eivät päässeet kasveihin käsiksi). Ja sitten oli puutarhuri taas itkuporaraivarin partaalla (mikä rentouttava harrastus tämä puutarhanhoito!) kun viikon mökkireissun jälkeen huomasi että alkukesästä ostettuja liljoja oli paloiteltu aivan mullan tasalle ja isoista liljoista oli osasta katkottu nuput kuin veisellä leikaten. Perennapenkistä oli kiskottu pieniä kukantaimia ylös ja yksi nuori pioni oli revitty paikaltaan niin että se oli juuret kohti taivasta. Nyt ei auta muuta kuin toivoa että kotona olomme pitäisi linnut poissa pahanteosta talon läheltä.

Viime kesänä osa liljoista mätäni, jopa siinä vaiheessa kun nuput olivat juuri aukeamaisillaan. Syynä oli kosteus ja koleat säät sekä ennenkaikkea se, etten ollut istuttanut sipuleita tarpeeksi hiekkaiseen maahan enkä kohopenkkiin. Molemmat edistäisivät liljojen hyvinvointia, toisin kuin turvepitoinen ostomulta ja matala perennapenkki jossa suurin osa meidän pihan liljoista kasvaa.

Erikoista oli että mätänemiseltä välttyi ja kosteudesta kärsi vähiten oranssinväriset liljat. Ne selvisivät hyvin myös viime talvesta, toisin kuin puuliljat ja monet pihan perennoista. Olisi mielenkiintoista tietää mikä tekee oranssista väristä niin kestävän. Niiden varret ovat puolet paksummat kuin muilla liljoilla ja niiden kukinta tuntuu kestävän kauemmin. Kyse ei ole mistään yksittäisestä lajikkeesta, vaan hyvinkin erilaisista liljoista, joilla on yhteistä vain oranssi väri.

Olen saanut lähes kaikki oranssit liljat tuttavalta, samoin monta muutakin liljaa joiden nimestä hänellä ei ollut tietoa. Toisaalta Tokmannin ja Lidl:n liljapusseissakaan ei ole aina sitä mitä pitäisi, joten arvuuttelut jatkuvat. Osan liljojen sipuleista olen ostanut tietoisena siitä että pussin sisältö on ihan arvoitus. Tärkeintä on kuitenkin kaunis kukka, nimet ja lajikkeet ovat toissijaisia siihen verrattuna.

Vaikka syksyllä tulen taas olemaan käsi päässä minne saan kaikki ruukuissa kasvaneet liljat mahtumaan talveksi, jäytää takaraivossa iloinen rallatus että pitäisikö sitä "Tango Olinaa" 

"Landinia"ja paria muutakin ihanaa liljaa tilata jostain... Suomesta niitä ei saa, joten ensi talvena saattaa ehkä olla "pakko" käydä ulkomaisissa nettikaupoissa...

Tämä oli ensimmäinen kukkiva puulilja: Honeymoon (jota luulin ensin Boogie Woogieksi ennen kuin huomasin että kukan väri muuttui kukinnan kestäessä). Tuoksuu todella voimakkaasti.

Purple Prince 

Purple Prince (luonnossa paljon purppuraisempi väri, ei noin punainen).

 Purple Lady

 

Altari

 

Rialto

 

 Olympic Torch

 

 Rialto ja Purple Lady

 

 Viime vuonna pohdin Nettyn ja Patrician ylpeyden eroja, näistä sen huomaa:

Netty´s Pride

 Patricia´s Pride

 

Kuin "Patricia´s Pride", muttei kuitenkaan. Lidl:n "Pixels Mix"-sipulisekoituksesta.

 

 Kuten myös tämäkin

Lild:stä ostettu "Elodie"

 

Matala ja kaunis: "Peach Dwarf"

 

 Jyrkkää tummaa: "Mapira"

 

 

 Tämä lilja teki samaan kukkavarteen kaksi tällaista kukkaa, yhden herkän pinkin ja yhden miltei valkoisen. Melkoinen sekoitus samasta sipulista!

 

Renoir

 

 Tämän olen saanut, yksi niistä vahvakasvuisista ja pitkään kukkivista oranssivoittoisista liljoista. Epäilen että se voisi olla "Forever Susan"

 Easy Salsa

 

Loreto

 

 Nimetön keltainen, ostin ale-laarista muutama vuosi sitten.

Black Out. Kuva vääristää väriä taas, on luonnossa paljon tummempi.

 Valkoinen lilja joka kukkii ihan väärässä paikassa, ts. myyräreitin varrella. Miten se on sinne päätynyt ja miten se on vielä elossa...?

Heinäkuun iltojen valoloistetta